lauantai, 29. toukokuu 2021

Roza 1v

Tänään 29.5.2021

"Roza" Steinroller Canutta

1 vuotta <3

DSC_0133.jpgDSC_0129.jpg

 

perjantai, 28. toukokuu 2021

Päivitystä pitkästä aikaa.....

Nyt pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni tämän bloginkin kanssa. Tai sitten tehdä faceen oma "kennelsivu", johon päivittää kuulumisia. Mutta asiaan ja koko kevään kuulumiset sitten kerralla typistetysti.

Koronahan on jyllännyt koko kevään, että ihmeitä ei ole voitu tehdä tai harrastaa. Itsellä lähinnä töitä ja opiskeluja. Opiskelua tämä koronavuosi on kyllä palvellut, kun ei ole vapaa-ajalle oikein muuta elämää. Talvilomallakin tuli tehtyä kouluhommia, otettua kirpparipaikka ja käytiin etsimässä Ninalle ylppärimekkoa Lahdessa. Sitten ajoin tieltä ojaan tuossa kylätiellä, kun väistin kuorma-autoa. Muru oli vielä kyydissä. Onneksi vauhtia ei ollut hirveästi ja päädyttiin penkkaan ojan päälle. Auto tosin vähän kärsi ja joutui korjaamolle. Onneksi on vakuutus ja ajelin pari päivää sporttisella pikku Ooppelilla. Sitten meille muutti kaksi undulaattia entisten kahden kaveriksi. Eli Saralla on nyt neljä undulaattia. Nyt juuri sain viimeisenkin arvosanan kevään opinnoista ja opintopisteitä on koossa 85. Ahneena otin vielä kesäopintoja 15 opintopisteen verran. Toukokuu on alkanut vähän nihkeästi (varmaan opiskeluväsymystä), mutta kevät meni vähän paremmin kuin viime syksy. Ehkä osasi priorisoida ja aikatauluttaa opiskeluaan vähän paremmin? Ensi syksy tulee olemaan varmasti opiskelujen suhteen kaikkein vaikein, koska siellä on vaativia kokonaisuuksia ja teen osan opinnoista vähän väärässä järjestyksessä. Toiveissa olisi valmistua ehkä 2022 lopussa? Jos siis jaksaa pitää opintotahtia yllä. 

DSC_0137.jpgDSC_0088.jpgDSC_0094.jpgDSC_0117.jpgDSC_0143.jpg

Murultahan leikattiin tammikuun 4. päivä vasemmalta puolelta kaksi nisäkasvainta ja poistettiin kaikki loppupään nisät. Toipui siitä ihan oppikirjojen mukaan ja ehdittiin pari kertaa käydä rallytreeneissäkin, ennen kuin ne lopetettiin taas. Muru pääsi myös hierojalle synttärilahjaksi. Käydään aina joskus meidän aksaohjaaja Suvin hierottavana (Tmi Suviera). Aksaamassakin käytiin, kun riekkumiskielto loppui tikkien poistoon. Rozan kanssa päästiin nose workin alkeiskurssille peruutuspaikalta, joten Rozakin pääsi tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin. Ja täytyy sanoa, että ei se huono ole. Kehuja on saanut avoimuudesta ja siitä miten tulee vieraisiin paikkoihin. Nyt ollaan saatu jonkunlainen ilmaisun tapainenkin aikaiseksi, jos minä vaan olen hereillä ja osaan lukea koiraani. Olisi kiva päästä joskus tässä lajissa kisaamaankin.... Nosea ollaan jatkettu silloin kun olen töiltä treeneihin päässyt ja välillä kotonakin tehdään etsintää. Haastavinta on ulkotreenit, sillä Rozaa kiinnostaa kaikki muutkin hajut, kuin se etsittävä eukalyptys.

Huhtikuun 6. päivä oli sitten Murulla toinen leikkaus. Nyt poistettiin vasemmalta puolelta vielä yksi nisäkasvain ja samalla tehtiin eläinlääkärin suosituksesta sterilisaatio. Murun piti pitää haavapukua ja tötsää päässä, kun ei oltu kotosalla, muutoin pidettiin haavapukua. Ja kaikki ulkoilu hihnassa kaksi viikkoa. Sen jälkeen olisi pitänyt saada tikit pois, mutta haava ei parantunut toivotusti. Keräsi nivusiin nestettä ja alkoi tihkuttamaan sitä haavasta. Joutui tekemään sideharsotaitoksista ja idealsiteistä sellaisia sidoksia ettei lattiat lainehtineet kudosnesteestä. Myöskään haavan loppuosa nivusista ei mennyt kiinni, joten tikkejä pidettiin lopulta kolme viikkoa. Sitten otettiin tikit pois, vaikka haava ei ollut vielä kokonaan kiinni ja vaihdettiin antibiootti. Haavaa hoidettiin avohaavana, eli suihkuteltiin 2-3 kertaa päivässä, laitettiin Abilaria tai Vetramil suihketta. Haavasta lähti kuolleet kudokset pois ja vihdoin haava umpeutui. Koko operaatiossa meni kuukauden päivät ja saman verran Muru söi antibiootteja. Vakuutus tuli tappiinsa, kun samalle vakuutuskaudelle sattui silmässä olleen patin leikkaus ja kaksi nisäkasvainleikkausta. Mutta onneksi oli vakuutus! 

20210406_164725.jpg20210411_123602.jpg20210424_133714.jpg20210418_212203.jpg

Saralle haettiin opetuslupa, jotta päästään pikku hiljaa aloittamaan ajotunteja. Tosin nyt puuttuu edullinen, hyvä ja luotettava auto! Ja ehkä vähän rahaa sen ostamiseen. Katsoin eilen Trafin sivuilta, että luvat on tulossa postissa. Tarkoitus on hakea ikäpoikkeuslupaa, jotta Sara saisi aikaisemmin kortin mikäli pääsee opiskelemaan. Täältä kun ei Kouvolan suuntaa oikein bussit kulje fiksusti.

Nina taas sai YO-kirjoitukset pakettiin ja on nyt kesätöissä Vaasalla öisin. Hirveästi ei ole kotona näkynyt. Saa sitten nähdä mikä on syksyllä edessä. Nyt kuitenkin ensi viikolla edessä siivousta ja leipomista ylioppilasjuhlia varten. Onneksi meillä on pieni suku, joten saadaan koronarajoituksista huolimatta pidettyä jonkinlaiset juhlat.

Nyt on taas pikku hiljaa päästy myös rallytreeneihin. Otin kesäksi myös Rozalle paikan, joten sekin vähän päässyt tekemään nakkien ja juuston voimalla. Pitäisi molempia koiria treenata seuraamiseen. Murun kanssa on ongelmana nyt ollut haistelu yms. Ainakin oppinut, että pitää sen kanssa tehdä tosi reippaasti ja tarvitsisi yhden radan ensin herättelyyn, niin toinen menisi sen jälkeen ehkä joten kuten! Murun ilmoitin omiin kisoihin, joiden piti olla viikko sitten. Mutta koska rajoitukset vielä silloin voimassa, ne siirrettiin lakkiaissunnuntaille. Katsotaan miten käy. Tosin jos en saa Murua seuraamaan ja oikeaan moodiin, niin siitä tulee jotain tosi tuskallista!!! Murun kanssa olisi kiva saada se puuttuva tulos. Voi olla että ei ehkä voittajaluokassa enää kisattaisi, ellen löydä siihen sitä toimivaa kikka kolmosta jolla sen mielenkiinto pysyy hommassa....

20210407_183358.jpg

Helatorstaina meillä oli Sipoossa Rozan pentueen aikaistetut 1-vuotistreffit. Saatiin sinne kaikki pennut paikalle ja tehtiin jälkeä, piknik ihanassa ympäristössä ja vähän valokuvaamista. Harmi, kun ei ehditty ottaa ryhmäkuvaa kaikista. Roza ei ole ajanut yhtään jälkeä tänä vuonna ennen tätä. Ja vaikka alusta oli haastava, niin hienosti se ajoi makkarajäljen. Saran kanssa me saatiin myös kiva kesäväri. Lisäksi mäkäräiset olivat heränneet ja jalat oli kivasti turvoksissa kun kolme oli päässyt puremaan. Nyt taas syön allergialääkkeitä koko kesän, ettei näin käy.

DSC_0083.jpgDSC_0132.jpgDSC_0142.jpgDSC_0150.jpg

Saman viikon lauantaina käytiin Rozan kanssa tutustumassa Pekoon, eli pelastuskoiratoimintaan. Käytiin ajamassa metsäjälki (joka meni siihen suuntaan) ja päästiin kokeilemaan hakua pekopuolen tapaan. Roza oli hyvinkin taitava mielestäni ja kun tarjoutui mahdollisuus viiden kerran hakukurssiin, niin tottahan toki olin kiinnostunut. Ekalle kerralle ei päästy, kiitos töiden, mutta tällä viikolla päästiin. Tottakai sää oli kylmä, sateinen ja myrskyinen. Välihousut, hanskat ja sadevaatteet ei olleet yhtään liikaa! Ja Rozalla oli hauskaa kun pääsi etsimään kaksi maalimiestä.

Roza on yskinyt varmaan kuukauden verran. Ensin satunnaisesti silloin tällöin ja nyt tällä viikolla oikein kunnolla. Pahiten yskii, kun nousee ylös, mutta ei pahemmin esimerkiksi lenkeillä tai leikkiessään. Muru ei yski, eikä ole kennelyskän tyyppistä (sekin joskus edellisten koirien kanssa lievänä ollut). Soitin lääkärille ja saatiin ensi viikolle aika. Eläinlääkäri käski madottaa Axilurilla noin viisi päivää. Nyt kun luin Axilur-pakettia ja mietin oireita, niin ainakin epäily on keuhkomadoista. Toivotaan, että tuo matokuuri nyt tehoaa tuohon! Ensi viikolla ollaan fiksumpia toivottavasti.

20210504_102559.jpg20210429_130731.jpg

Itse sain tällä viikolla koronarokotteen (Pfizer). Käsi oli kipeä reilun vuorokauden, mutta mitään muuta oireita ei tullut. Toinen sitten elokuussa. Jospa sitten pääsisi koiranäyttelyihin jo muuallekin. Molemmat olen ilmoittanut kotimaahan yhteen näyttelyyn, mutta katsotaan miten näyttelyn käy....

 

keskiviikko, 10. helmikuu 2021

Veteraani-ikään

Muru

Oma Rakas Ottilia

(Hardo Vom Rehwinkel-Rebekka)

8 vuotta tänään 10.2.2021.

DSC_0012.jpgDSC_0028.jpgDSC_0044.jpgDSC_0059.jpgDSC_0137.jpg

Nyt päästäisiin veteraanikehiin, mutta odotetaan koska niitä näyttelyitä edes järjestetään???

 

tiistai, 5. tammikuu 2021

Takaisin arkeen

Työn puolesta täytyy sanoa, että luojan kiitos alkaa olla kaikki juhlapyhät ohi. Toki huomenna vielä loppiainen jonka vietän töissä. Joulupäivät olivat vapaat ja uusi vuosi ja loppiainen sitten töissä. Toki näin olen halunnutkin jotta saan viettää joulua kotosalla. Uuden vuoden aattona muutama paukku ja raketti ammuttiin, mutta siinäpä se oli. Rozakaan ei välittänyt paukkeesta. Toki täällä maalla nyt ei niin paljon pauketta olekaan ja Roza ottaa paljon mallia Murusta. Murukaan ei raketeista paljon välitä. Koirat kyllä jäivät sisälle varmuuden vuoksi kun itse ammuttiin ja pääsivät heti puolen yön jälkeen vielä ulos.

DSC_0001.jpg

DSC_0054.jpg

Murun kanssa käytiin eilen sitten taas operaatiossa tuossa kaupungin eläinlääkärillä. Sama eläinlääkäri joka leikkasi sen patin Murun silmäkulmasta, leikkaisi myös tällä kertaa. Nisäkasvainta käytiin näyttämässä toisella eläinlääkärillä marraskuun lopussa joka oli sitä mieltä että leikataan, eikä silloin kai käynyt koko koiraa kokonaan läpi tai silloin ei löytynyt muita patteja. Nyt leikkaava lääkäri kävi koiran kunnolla läpi ja löysi samalta puolelta toisenkin pienen kasvaimen ja lisäksi toiselta puolelta samanlaisen. Kaikkia niitä ei voitaisi leikata kerralla, koska iho ei riitä sulkemiseen molemmilta puolilta. Lääkäri myös vahvasti suositteli sterkkausta tällaisessa tapauksessa. Olivat siis selvästi hormonaaliseen toimintaan liittyviä. Nämäkin ilmeistyivät heti juoksujen jälkeen. Tällä kertaa ei kuitenkaan aika riittänyt siihen, vaan poistettiin ne kaksi jotka olivat samalla puolella. Jätin Murun taas sinne nukutettuna ja kävin hakemassa puolilta päivin. Muru parka oli aivan tillin tallin. Meidän piti hoitajan kanssa kantaa se peitolla ulko-ovelle, mistä sitten hoipui autolle. Mukaan saatiin antibioottikuuri, kipulääke, varalle vahvempaan kipulääkkeeseen resepti, hoito-ohjeet, kahden viikon hihnassa ulkoilumääräys ja lasku. Onneksi on vakuutus, mutta tällä vakuutuskaudella sekin varmasti paukkuu yli kun on vielä varattava se toinen operaatio jotta saadaan se toisella puolella oleva kasvain ja sterkkaus tehtyä. Ei ole halpaa tämä koiran pito! Jouduttiin vielä metsästämään haavansuojapuku, kun meillä ei sellaista ennestään ollut. Nyt pitää olla puku päällä ja kauluri laitetaan kun jää yksin. Eilen oli tosi kipeän oloinen, eikä tehnyt mitään asioita. Annoin illalla töiden jälkeen vielä kipulääkkeen. Aamulla söi ihan normaalisti ja taisi vielä jäädä nälkäkin. Ja on tänään onneksi jo tehnyt molemmat asiatkin pariin kertaan. Toivotaan että pysyy nyt kuivat kelit ja paranee ilman mitään takapakkia. Nisäkasvainleikkauksessahan siis leikataan se nisä jossa kasvain on ja lisäksi kaikki sen jälkeen olevat nisät. Eli Murulta poistettiin nyt 3. - 5. maitorauhanen. Ja seuraavassa sitten kai vain se 5.?

20210104_133328.jpg

Mitäpä muuta? Roza kasvaa hiljalleen. Kun punnitsin ja mittailin sitä tuossa 7 kuukautispäivänä, niin totesin että ei siitä nyt sitten ehkä tulekaan mitään isoa. Silloin aluksi vaikutti, että siitä tulee isompi kuin Muru (63 cm), mutta nyt oli korkeutta 58 cm ja painoa 22 kg. Muru taisi olla saman ikäisenä 5 kg painavampi ja ainakin pari senttiä korkeampi. Toki toivon että Roza tuosta kasvaa eikä jää rotumääritelmän alarajoille. Muuten se on saanut kasvaa aika vapaasti. Ei tosiaan koronan kokoontumisrajoitusten takia ole päästy koulutuksiin eikä täällä maalla hirveästi nää mitään. Joskus pääsee tuossa samalla tiellä asuvan samojedijunnun kanssa vähän painimaan tai tervehtimään vanhempaa beagleherraa. Tosiaan toivoisi että koulutukset alkaisivat, mutta näyttää siltä että ainakin tammikuun loppuun jatkuu täällä rajoitukset. Toivotaan että keväällä viimeistään rajoitukset loppuisi ja päästäisiin koiranäyttelyihinkin. Tosin Rozan kanssa ei olla treenattu niin että voitaisiin mennä. Seisoa se osaa hetken, mutta se juokseminen on yhtä pomppuloikkaa :D. Murukin tulee veteraani-ikään helmikuussa. Olisi kiva päästä vähän kokeilemaan vetskuluokkia, mutta katsotaan miten se toinen operaatio sijoittuu ja tuleeko niitä näyttelyitä milloin seuraavaksi???? Vähän on ikävä!

DSC_0014.jpg20210105_120524.jpg20210104_103427.jpg20201231_215757.jpg

Opiskelu alkaa taas maanantaina. Pitäisi taas saada itsensä tehomoodiin. No töissä ensin vilautettiin mahdollisuutta edetä, mutta siihen se sitten taas jäikin. No nyt sitten saan "vapaasti keskittyä opintoihin". Joo, tiesin kyllä tämän kun se on niin monesti jo tapahtunut. Tässä kun ei muoremmaksi enää muutu, mutta vahvistuupa se päämäärä miksi aloitin opiskelun näin "vanhana". Ja työ on vain työtä. Riittää kun tekee omat duuninsa ja saa palkan. Mitä turhaa siitä sen enempää. 

20210104_133606.jpg20210103_224818.jpg20201231_215040.jpg

Toivotaan että nämä lumiset talvisäät jatkuvat vaikka sen pari kuukautta. Pikku pakkasta ja aurinkokin olisi kiva nähdä. Jospa se paistaisi välillä risukasaankin?

20201229_114120.jpg20210105_120725.jpg

torstai, 31. joulukuu 2020

Hyvää uutta vuotta

2021.jpg

 

Vuosi 2020 on sisältänyt pettymyksiä, turhautumista, epävarmuutta, väsymystä, huolta, surua ja luopumisen tuskaa. on sisältänyt myös juhlaa, sisua, sopeutumista, iloa, itsensä haastamista ja toivoa. 

Toivottavasti tuleva vuosi toisi iloisia muistoja ja onnen hetkiä. Kenties uusia lempeämpiä tuulia puhaltamaan elämän merillä ja onnea sekä menestystä. Unelmia ja niiden saavuttamista. Sitä kaikkea toivon, mitään en lupaa. Vain haaveilen valoisammasta vuodesta 2021.

 

2021.jpg