Juu on vissiin liikaa näytelmiä tai töitä tai päivittäjä on vaan laiska :). Nyt tulee kaksi yhden hinnalla siis.

Viime lauantaina oli taas meidän molemmat koiruudet ilmoitettu näyttelyyn. Tällä kertaa Tuusulaan ryhmikseen jossa tuomarina irlantilainen Karen Gilliard. Taas uusi tuomarituttavuus tämäkin. Oli lupaillut aluksi tosi märkää säätä, mutta onneksi viikon kuluessa vähän alkoi ennusteetkin kuivamaan. Varmuuden vuoksi pakkasin kuitenkin teltan, vaihtovaatteet jakengät, monta sateenvarjoa, sateenpitävän takin ja kevythäkin päälle kevytpeiton. Ajomatkaa meiltä oli parisen tuntia Tuusulaan ja matkalla välillä jo vähän vettäkin tiputti. Menomatkalla kävi läheltä piti-tilanne kun kärkyin yhden mersun pakettiauton takana että lähden sitä ohittamaan kun mersun edestä sinkaisi peura tien yli! Jos minulta jäi sydämen lyönti väliin niin mersukuskilta varmaan pari. Peura oli hirviaitojen välissä....

Päästiin kuitenkin ehjänä perille ihan hyvissä ajoin. Yllensä mieluumin lähden ajamaan hieman liian aikaisin kuin myöhässä! Silloin yleensä kaikki menee pieleen, eksyy ja on valmiiksi jo tosi pahalla päällä... Kehät oli nurmikolla ja pistettiin ihan kehän laidalle häkki pystyyn. Pian paikalle tuli myös Murun siskon omistaja Seija jolla näyttelyssä oli mukana musta uros pentu Milahov Pruurik joka on Murun enon jälkeläinen :). Seija pyysi että esitän Pruurikin. En ole ennen Pruuta tavannut livenä mutta kokeilin että ei hän nyt aivan mahdoton vietävä ole. Toki perheensä perään mutta käsissä pysyi. Niinpä sitten käytiin korkkaamassa kehä Pruurikin kanssa ja vaikka se nyt ei ihan mallisuoritus meiltä ollutkaan niin tuloksena pek 1 kp ja vsp pentu :).

DSC_0612.jpg

Sitten vähän isompi musta remmin päähän ja odottamaan veteraaniuroksia. Tänne olikin ilmoitettu kokonaista kolme vetsku-urosta. Kaikki veteraaniurokset saivat erinomaisen ja kilpailuluokassa kyllä jo huomasin että tuomari ei meidän vahvaa mustaa oikein arvosta. Tuloksena vet eri3. Tuomari tykkäsi selvästi kevyemmistä ja korkeammista uroksista ja Rino ei edusta tuota sporttimallia... Tuomari olisikin toivonut hänen olevan jalkavampi. Mutta olihan se kuitenkin kivempi tulos kuin Tampereelta saatu hylsy! Veteraaniurokset muuten taisivat olla pu1 ja pu2.

DSC_0683.jpg

DSC_0708.jpg

 

Sitten vaihdoin mustasta vaaleaan. Valioluokassakin meitä oli kaksi narttua. Merkkari ja blondi. Molemmat myös saivat erinomaisen ja kilpailuluokassa Muru osoitettiin ykköseksi :). Molemmat saivat myös sa:n. Vetskunartun jälkeen sitten päästiin vielä paras narttu kehään. Siellä Muru olikin sitten ainut blondi. Sieltä tuomari poimi neljä jatkoon ja yhä pysyttiin jatkossa. Sitten tuomari vaan kätteli meidät ja viittasi ykköpaikalle??? Muita sitten siinä vielä pyöritti ja me tönötettiin siellä ykköspaikalla siihen tyyliin että onkohan tää totta vai siirretäänkö meidät pois sieltä? Mutta ei siirretty vaan Muru oli paras narttu :). Sitten vielä rotunsa parhaan valintaan suoraan. Murulla oli vastassa komea veteraaniuros Damirazin Aavesoturi joka valittiin rotunsa parhaaksi sekä rop veteraaniksi. Onnittelut! Muru tosin sitten valokuvauksessa rähähti urokselle kun ei nyt sitten kai sulattanut sitä että toinen sitä katselee silmiin. Vähän noloa kun tuomari on siinä välillä....Paras narttu kehän aikana alkoikin sitten jo sadella vettä joten kehän jälkeen vaan kamat kasaan ja autoa kohden. Kotimatkalla kyllä sääkin sitten kuivui ja oli ihan kiva ajella kotia kohden...

DSC_0788.jpgDSC_0765.jpgDSC_0844.jpgDSC_0821.jpgDSC_0830.jpgDSC_0833.jpgDSC_0857.jpgDSC_0882.jpg

 

Tänään sitten oli kohteena Haminan kv-näyttely. Yleensähän tämä on Haminan Bastionissa mutta on nyt kai rempassa tms. Joten näyttely oli siirretty Harjun maatalousoppilaitokseen Virolahdelle. Täällä en ole ikinä käynyt ja meidän kehäkin näytti olevan maneesissa. Mielenkiintoista. Isäntä ilmoitti edellisellä viikolla Tuusulan reissulla että ei lähde mukaan vaan saan lähteä yksin kahden koiran kanssa. No sehän vaatisi vaan enemmän aikaa kun pitäisi hakea koirat erikseen autosta ja ottaa kenties kaksi häkkiäkin mukaan. Onneksi kuitenkin sitten päätti lähteä mukaan tännekin niin pääsi helpommalla. Hoffien aloitusajaksi oli merkitty klo 12.30 ja matkaan menisi 1,5 tuntia joten ei edes tarvinnut herätä ennen kukonlaulua. Tuo täysikuu on kyllä vähän sekoittanut unirytmejä viime öinä. Löysin navigaattorin avulla ihan perille astikin ja jouduttiin auto jättämään jonkun matkan päähän. Isäntä oli sitä mieltä että viedään häkki sinne maneesiin, mutta aika nopeasti siirrettiin se maneesin varjoisalle seinustalle ulos. Maneesi oli hiekkapohjainen (toki kasteltu ja jyrätty varmaan perjantaina) ja tuoksahti mukavasti hevoselta. Mutta huomattavasti mukavampaa oli olla ulkosalla vaikka siellä itikoita olikin heti jos ei tuullut. Pitäisi se itikkamyrkky oikeasti pakata jo joka paikkaan mukaan :D. Tuomarina meillä oli nytkin uusi tuttavuus Boris Spoljaric Kroatiasta?. Tuomari käytti paljon käsimerkkejä ja handlerin piti olla hereillä ja koko ajan seurata mitä tuomari viittoo. Tämä herra oli tosi nopea sillä edellinen rotu päättyi puolisen tuntia ennen aikojaan! Hoffit alkoivat tasan klo 12.30 ja vaikka tuomari tykkäsi liikuttaa paljon, niin arvostelut olivat lyhyitä. Oliko tuomaripulinoissa että tykkää arvostella saksaksi ja silloin tulee pitemmät arvostelut. Nyt kuitekin englanniksi ja arvostelut on aika pelkistettyjä. Uroksista tykkäsi kaikista vähintään erinomaisen verran ja kaikki taisivat saada myös sa:n. Rino oli ainut veteraaniuros ja meillekin siis eri ja sa vaikka minusta ei liikkunutkaan ihan niin hyvin kuin normisti. Paras uros kehässä juoksutti vuorotellen jokaisen erikseen (thank god) puolitoista kierrosta ja sitten järjesteli koiria. Meidät järjesteli sinne kakkoseksi valiourosten voittajan Stelmo's He-manin jälkeen. Sitten vielä ympäri ja nyt toimi jotenkin tiukka käskytys ja kanakierre joten ei mennyt ihan vetojuoksuksi sekään tällä kertaa. Rino siis hienosti paras uros 2 ja koska muita veteraaneja ei ollut niin myös rotunsa paras veteraani :)

DSC_0686%20%281%29.jpg

Sitten taas koiran vaihto ja Rino lepäilemään ulos varjoon häkkiin ja Muru esiin. Narttujen kohdalla otettiin jo käyttöön myös arvosana erittäin hyvä. Muru oli luokassaan ainut ja kehään mennessä keksi että tämä alustahan tuoksuu muuten hyvälle. Sitä nenää sitten piti irrotella sieltä maneesin pohjasta... Muutenkin Muru vähän katseli sinne tänne. Varmaan yritti bongailla isäntää... Juostiin mekin sitten ympäri ja eestaas. Tuomari kysyi iän ja kopeloi koiran läpi ja tosi nopsasti tuli erinomainen kera sa:n. Koska vetskunarttuja ei ollut niin jatkettiin suoraan paras narttu kehään. Muru oli jälleen ainut blondi kehässä! Taas juostiin puolitoistakierrosta ympäri ja tuomari alkoi viittä narttua järjestelemään mieleiseensä järjestykseen. Nyt meidät laitettiin ensimmäiseksi ja kierros ympäri ja tämä järjestys piti. Eli Muru jälleen voitti nartut :D. Jotenkin minun on vaikea käsittää että onko Muru oikeasti niin hyvä vai mitä? Itse kun sitä katselee päivät pitkät niin tulee ehkä sokeaksi sille omalle koiralleen. Juu sillä on vielä turkki tallella ja hapsuja enemmän kuin Rinolla. Ihan nätisti se vapaana liikkuu ja kehässäkin napsii käsille yhä vähemmän. Ja onhan sillä kaunis profiili ja narttumainen ilme ja pää. Mutta kai se on uskottava että se on muidenkin mielestä ihan kivan oloinen koira? Tuomari sitten teki tässä ihme liikkeen ja poistui hetkeksi???? Vasta sen jälkeen päästiin rotunsa parhaan valintaan ja kuten oletinkin, Mauno valittiin rotunsa parhaaksi. Tällä kertaa otin jo Murun kanssa valokuvassa enemmän tilaa ettei pääse uhoamaan urokselle taas...

DSC_0627%20%281%29.jpg

DSC_0631%20%281%29.jpgDSC_0632%20%281%29.jpg

Koska isoihin kehiin olisi ollut vielä parisen tuntia ainakin niin kävin kiertämässä kojut, vähän valokuvattiin ja alettiin pakkailla kamoja kasaan. Koska meillä olisi ollut sama tuomari vetskukehässä ja Rino oli "vasta" pu 2, niin oletettavaa on ettei isossa kehässäkään sijoituta. Lisäksi iso musta koira tuollaisella helteisellä nurmikentällä ei ehkä ole paras vaihtoehto koiran itsensä kannalta. Katotaan sitten noissa parissa muussa jos pääsee isoon kehään?

Arvostelut löytyy sitten taas tuolta sivusta.

DSC_0682.jpg

Kotona sitten lettujen paistoon. Tänään on vielä MM-lätkän mitalipeli iltasella ja Nina suoritti tänään virheettä poniraviajoluvan. Eli päivä on ollut oikein onnistunut tuli sitten kultaa tai hopeaa :)

Ja ollaan me käyty aksailemassakin tietysti molempina viikkoina. Viime viikolla aloitettiin omalta osalta ulkokausi. Treenit menee minusta ihan ok. Toki meille molemmille tulee ihan uusia juttuja aina. Minulle on vaikeata tietyt käännökset ja Muru taas oppii äkkiä mistä sitä palkataan jos opetellaan jotain uutta juttua. Sitten se tarjoaa sitä jatkuvasti :). Edellisellä viikolla kepit oli ilonaihe ja joo niitä ollaan kotona treenattukin. Tällä viikolla taas keinu meni kontakteineen hyvin ja rengaskin ekoilla kierroksilla ihan ilman apuja ja oikeasta korkeudesta. Toiselle kierroksella sitten meni taas renkaan ensin alavälistä ja kun siihen laitettiin portti niin ylävälistä! Hoffeilla on ihan omia sovelluksia. Harmi vaan ettei ole tänä vuonna kesäleirillä aksaa. Sinne oltaisiin taatusti menty. Kepit nyt sitten taas ei menneet kun ei olla treenattu tuota toiselta puolelta sisään menoa. No nyt tiedetään mitä harjoitellaan. Tosin täytynee vähän tuunata keppejäkin suorempaan :D. Meidän aksakouluttaja tuossa houkutteli ensi viikolla möllikisoihin mutta minulla on kamala kynnys kaikkeen kilpailemiseen. IIIIIIK....