Vihdoin olin saanut aikaiseksi varata Murulle kuvausajan melkein koko koiran läpivalaisuun tiistaiksi. Alkujaan minulla piti olla vapaapäivä, mutta koska meillä saikku pyörii niin meni vähän työvuorot uusiksi. Ilmoitin että aamuvuoroon en tule, mutta iltavuoroon ehtisin koska kuvausaika oli varattu klo 11.

No sehän tarkoitti että Muru ei saanut aamuruokaa. Parka voi aivan pahoin kun ei saanut ruokaa. Muutaman kerran yökki mahanesteet ja kuolaa... Eläinlääkärillä ensimmäiseksi tietysti vaakaan joka näytti tasan 30 kg. Luut painaa ;). Sitten rauhoituspiikkiä kankkuun. Murulla kuulemma kunnon takamuskelit! Pieni lenkki pihalla ja alkoikin jo kivasti nukuttamaan. Muru simahti paljon helpommin kuin esim. Rino. Siitä sitten vaan pöydälle ja vääneltäväksi ja käänneltäväksi. Kuvautin Murulta koko selän, kyynärät ja lonkat. On se mukavampi harrastella kun tietää onko luusto ok. Aksakin on kuitenkin tuon kokoiselle koirallekin rankkaa eikä halua koiraa rikkoa. Selkäkuvat ja kyynärät onnistui kai ihan kerrasta, mutta lonkkakuvia otettiin ainakin viisi. Eikä eläinlääkäri ollut siltikään tyytyväinen. Kuvasta vaan ei saatu suoraa! En nyt sitten saanut oikein selvää että mikä on lopulta vinossa. Jos jalat oli suorassa niin ranka oli vinossa :(. Selässä ei kuitenkaan ollut mitään huomautettavaa että ei se nyt oikein kiero koirakaan voi olla??? Selkä ja kyynärät kuulemma puhtaat ja lonkat lähtevät B-lonkkina. Nyt sitten pari viikkoa joutuu odottelemaan "tuomiota". Toivotaan että ei ainakaan huononisi liitossa. Ollaan kuvattu tuolla Anjalan eläinlääkäriasemalla kaikki meidän hoffit ja aina kuvat on tulleet tähän asti samoina takaisin kuin lähteneet.

20151110_115735.jpg

Muruhan oli aivan kuuppa sekaisin kun oli saanut lisääkin rauhoitetta kun kuvaaminen kesti niin kauan. Millään ei meinannut herätä. Ja takajalat eivät meinanneet olla yhtään yhteistyössä... Yhteensä oltiin siellä reilusti yli tunnin. Koska olin sitten sen iltavuoron lisäksi ottanut lisätyötä, alkoikin olla jo kiire. Äkkiä kotiin ja Muru jäi nukkumaan kun pikaisesti vaihdoin vaatteet ja lähdin iltavuoroon töihin. Kun sitten illalla puoli kympin jälkeen tulin kotiin, minua odotti vikisevä Muru. Kovasti venytteli ja vinkui. Oli ilmeisesti lihakset aika jumissa kun oli joutunut makaamaan selällään kovalla pöydällä taju kankaalla. Hieroskelin sitten selkää ja se tuntuikin auttavan vähän.

20151110_115918.jpg

Lääkäri kehui myös valkoisia hampaita :)

Seuraavana aamuna olikin sitten jo ihan eri meininki. Käytiin aamulla lenkillä ennen työvuoroa ja yhtään ei tuntunut jumittavan. Niinpä torstaina sitten taas uskallettiin aksailemaankin. Tuohon aksailuun kyllä jää koukkuun. Ainakin ohjaaja :). No on Murustakin kai siellä jotain kivaa... Viime lauantaina käytiin muuten taas keppitreeneissä erikseen. Ollaan ne normitreeneissä ohitettu tyystin mutta sitten toinen ohjaaja pitää ihan pelkkiä keppitreenejä välillä ja nyt ollaan kaksi kertaa käyty siellä. Verkoilla tietysti aloitettiin, niillähän perusteet keväällä opeteltiin. Tarkoitus on sitten pikkuhiljaa vähentää verkkoja pikkuhiljaa. Ekalla kerralla lähti pari verkkoa ja toisella kerralla taisi lähteä pari kolme lisää. Muru haki aika kivasti kepit (eli meni oikeasta paikasta sisään). Toivotaan että kehitys tälläkin saralla jatkuu ja saataisiin niistä aikans varma este. Me ei koskaan nopeudessa pärjätä, mutta ehkä virheettömyys olisi se Murun valtti. Ohjaaja tosin tarvisisi jonkun lisämuistikortin radan muistamiseen :)

Lunta ei ole vieläkään tullut vaan kelit ovat jatkuneet lämpiminä, kosteina, kuraisina ja pimeinä. Kyllä saisi pientä pakkasta ja vähän luntakin tulla. Olisi edes vähän kuivempaa ja valoisampaa! Nyt saisi imuroida jatkuvasti. Ja Rinolla on kaamea karvanlähtö. Kun se lopettaa niin varmasti Muru sitten aloittaa. Johan messarikin on ihan kulman takana. On jotain mitä odottaa; terveystuloksia ja messarin aikatauluja :D. Sitten se onkin melkein joulu....