Siinäpä viimeisen viikon tapahtumia kootusti.

Viime keskiviikkona käytiin Rinon kanssa luottoeläinlääkärissämme Anjalassa näyttämässä tassua. Rinon toisen takatassun sisäpuolelle ranteen korkeudelle on silloin tällöin ilmestynyt patti. Patti on kipeä ja kerää nestettä sisäänsä. Ainut minkä olen keksinyt niin jos isäntä on tehnyt parin tunnin kävelylenkin Rinon kanssa, niin patti ilmaantuu. Sitten on pidetty muutama päivä kevyemmällä liikunnalla ja suihkutettu Cochivettiä. Jota Rino ja kaikki muutkin eläimet meillä suuresti inhoaa :). Joulun alla Rino oli jyrsinyt sen auki joten tilasin ajan. Epäilynä ns. vieras esine. Eli tassun sisällä saattaa olla joku tosi tosi pieni heinän siemen tms. joka ärsyttää tassua. Nyt sitten syödään antibiootti jotta patista saadaan mahd. pieneksi jotta se voidaan operoida. Ensi maanantaina sitten mennään taas näyttämään tassua. Tulee jotain käyttöä Rinonkin vakuutukselle. Ei ole tarvinnut paljon Rinon kanssa lääkärissä käydä (kop kop).

Lauantaina oli sitten Murun vuoro käydä lääkäron pakeilla. Tuttuni oli vinkannut koirakerhonsa järkkäämästä silmätarkastuksesta. Sinne siis :). Koskaan aikaisemmin en ole yhtään koiraani silmätarkastuksessa käyttänyt joten kerta se on ensimmäinenkin. Vähän jänskätti kyllä itseänikin kun koskaanhan ei tiedä mitä voi löytyä. Muru ei ihan hirveän innostunut kun silmiin osoiteltiin lampulla ja paikallaan olisi pitänyt kököttää. Mutta silmät saatiin tutkittua ja terveiksi todettua :). Eli ei ole perinnöllisiä silmäsairauksia. Tosin eipä niitä nyt olisi pitänyt ollakkaan :).

Seuraavaksi sitten olikin Usva the kissan vuoro sunnuntaina. Paikallinen eläinsuojeluyhdistys järkkäsi maatiaiskissojen leikkaustapahtuman. Ja koska Usvalla alkaa ikää olla sen verran että kohta olisi juoksuaika silläkin alkanut, niin sinnehän joutui hän. Sitten se olikin eilisen päivän/illan aivan pihalla. Aamulla sitten olikin aivan normaali ja teki "nälkäkuolemaa". Tänään töistä tullessa toinen silmä Usvalla vähän vuotaa. Toivottavasti on vaan nukutuksesta johtuvaa....

Tänään tässä sohvalla istuttiin Rinon kanssa vierekkäin ja katseltiin telkkarista ajastuksia. Yhtäkkiä Rino aloitti kunnon vierashaukun ja tuijotti ulos ikkunasta??? Vilkaisin ikkunaan ja näin aitamme takana juoksevan jotain ruskeaa. Tuossa linnuntietä parin kilometrin päässä (välissä metsää ja peltoa) asustelee leonbergiuros ja narttupentu. Uros oli kai haistanut Murun jäljet metsästä ja jäljestänyt itsensä tänne. Ja pentu sitten perässä... Koska omatkin uroksemme ovat tuota karkailua harrastaneet ja omistaja ei taatusti niitä olisi osannut täältä etsiä, menin päästämään koirat portista sisään ja etsimään puhelinta. Onneksi on tuo google puhelimessa. Omistajan nimeä en muistanut mutta yrityksen nimen kuitenkin. Ja juurikin sattui numerossa omistaja joka muuten oli keskellä metsää vastaamaan. Houkuttelin koirat meidän koiratarhaan siksi aikaa että tulivat hakemaan. Onni oli ettei Rino ollut pihalla vapaana. Olisi voinut tulla vähän sanomista. Rinon puolelta ainaskin!!! Nyt täytynee pitää omatkin koirat tarhassa tai narun päässä loppuviikon. Alkaa kyllä olla Murun tärppipäivätkin... Kohta Rino alkanee parin päivän dieetin.... Toivottavasti enempää ei nelijalkaisia vierailijoita ilmesty. Aika harvoin kyllä niitä on. Ja ei nuo omatkaan ihan aina omalla tontilla pysy :(. Heti kun maa taas sulaa, niin tuo aitausprojekti jatkuu!!!

Muuten kotona on ollut hyvinkin rauhallista. Lapset ovat Kanarian saarilla anopin kanssa ottamassa aurinkoa. Me täällä lämmitellään taloa. Pitää silti taas hakea villasukat jalkaan kun vanhassa talossa vetää... Mutta mieluummin lunta ja vähän pakkasta kuin vettä ja räntää. Naatitaan talvesta kun sitä on :)