Eli pakkaskelit on jatkuneet. Ei ole vahingossakaan edes -10 asteeseen päästy vaan lähempänä -20 astetta huitelee lämpötilat. Muualla Suomessa on tullut luntakin mutta meillä on n. 3-10 cm että ei silläkään pääse juhlimaan. Eli pakkaset voisi hellittää vähän vähemmälle ja lunta saisi tulla vähän lisää. Toki nämä kelit voittaa aina paljaan maan ja räntäsateen :)
Olen yrittänyt bongailla jonkunlaista talvimanttelia Murulle mutta en oikein ole löytänyt. Sitä ei usien tarvi, mutta kun on aika naku narttu tässä vaiheessa niin ehkä se joskus olisi kiva. Ainakin treeneissä odotellessa. Tosin joulutauon jälkeen ollaan kerran käyty, kun on tosiaan ollut niin kylmää. Silloinkin meni pakkasrajan yli mutta käytiin helpolla hyppyradalla vähän purkamassa energiaa ja se teki oikein hyvää Murulle. Sille sopii näköjään vähän arktisemmat olosuhteet. Normaalisti kun se on aika hidas, niin nyt en itse meinannut perässä pysyä. Tosin ehkä emäntä on vähän repsahtanut joulun aikana :)
Tässä kuva meidän talven bikinimallista;
Rino ei paljon takkia tarvi kun on jo vähän turkkiaan kasvattanut.
Kerran ollaan käytetty näillä pakkasilla Oton vanhaa Hurtan talvitakkia. Murulle se taas on auttamatta liian iso. Tietty joku Back on Track olisi huippu, mutta kun niin vähän tulee käytettyä ja hintaa on aika paljon! Toki ne toimii koiralta seuraavalle jos niitä ei kukaan tuhoa....
Muuta kuin se yksi kerta aksaamassa ei olla lenkkeilyn ohella tehtykään. Muru yllätti minut tässä metsässä. Oltiin tuossa lähimetsässä mäyrien pesäkolon luona ja huomasin siinä sitten aivan tuoreet kengänjäljet. No jatkettiin matkaa kengänjälkien perässä (menivät meidän polkua) ja Muru oli vapaana. Ehkä vartin päästä Muru alkoi tuijottelemaan eteenpäin ja alkoi jättäytyä eteeni (normisti menee edelläni muutamia kymmeniä metrejä). Sitten kuulinkin auton oven käyvän ja otin Murun kiinni. Muru siis bongasi metsämiehen metsästä. Ollaan kerran törmätty tähän vanhempaan mieheen ja Muru ei yhtään pidä tästä miehestä jostain syystä. Mettämies käy loukkujaan läpi tuossa ympäristössä. Hyvin pystyi koirasta lukemaan että nyt on joku jossain. Metsässä jos joku tulossa vastaankin ja en sitä nää vielä niin usein Muru jähmettyy vaan tuijottamaan eteensä. Silloin melkein tietää kutsua koiran luo. Muru ei ole niin sosiaalinen että kävisi vieraita moikkaamassa ihan heti.
Laitellaampa vielä pakkaspäivän kuvia. Facessa olikin jo osa;
Laitetaan vielä kuva facen roskalavalta. Haaveissa oli saada vitriini koirien pokaaleille etteivät kerää niin kamalasti pölyä ja kärpäsenraatoja. Facebookin roskalavaryhmässä sitten joku tarjosi pyökin väristä vitsiiniä joka oli sopivan korkuinenkin (mätsää entisiin jotenkuten). Myyjällä ei ollut kuvaa koska hänellä ei ole ollut koskaan koottuna eikä kokoamisohjetta. No haettiin se meille osina juhlamokkapaketilla. Sitä palapeliä kun aloin kokoilemaan niin alkoi pikku hiljaa selvitä että vitriini onkin vähän isompi kuin kuvittelin. Sitten piti miettiä että minne se mahtunee. No vihdoin saatiin raivattua tilaa ja on siinä nyt sitten muutakin kuin koirien pokaaleja :). Kolme isompaa pokaalia on yhä hyllyn päällä mutta muuten tässä on Rokin, Oton, Rinon ja Murun pokaalit. Kuva on tosin vähän huono:
Mutta jäi vielä tilaa seuraavillekin. Nämä pokaalit on tosi harvassa ettei näytä niin tyhjältä!
Kommentit