Tänään suuntasin Rinon kera kohti Luumäkeä. Pitkästä aikaa ihan inhimillisen matkan päässä näyttely. Vain tunti ajomatkaasmiley. Aamulla oli paikoin oikein hernerokkasumu...

Luumäelle oli ilmoitettu vain kolme hoffiasurprise. Liekö tuomari (Harto Stockmari) syynä vai suuntaavatko kaikki cacib jahtiin Tervikselle huomenna (33hoffia!). Rinosta Stockmari on kuitenkin tykännyt aikaisemminkin (Rop-pentu, PU2 sijoitus), joten meille päätös ei ollut vaikea! Numeroista pystyi päättelemään että uroksia on kaksi ja narttuja yksi. Paikanpäällä molemmat bongasinkin ja molemmat olivat merkkareita.

Tietty kun sitä sumua oli ollut yöllä & aamulla, nurmikenttä oli aikans märkä. Nurmikko oli ajettu ihan lähipäivinä ja siinä makaava hoffi oli sekä märkä että heinäinensad. Lisäksi Rino vielä torstaina ontui, keskiviikkona puljasi suo-ojissa ja pyöri juuri puidulla pellolla. Lisäksi näyttelypaikalla haukkui kahdelle eri naisihmisellesurprise. Yleensä jos haukkuu jollekin, niin se on mies (joka tulee jotain puhumaan minulle)... Mutta oli kai sitä mieltä että tämä on hänen tonttinsa, kun oltiin siinä oltu jo tovi ihan itteksemme. Eli oli siis vähän stressiä minulla ennen kehää... Nuorten luokan uros sai mielestäni keltaisen nauhan. En tiedä miksi kun minusta siinä ei mitään niin silmiinpistävää vikaa ollut? Rinosta taas tykkäsi vaikka minusta olisi voinut liikkua reippaammin. Eri 1 sa pu1. Narttu oli avoimessa luokassa. Liikkui minusta nätisti, mutta sai Eh:n. Rino siis kävi tekemässä kunniakierroksen ja pokkaamassa Rop-ruusukkeen. Sitten meillä alkoikin piiiiiiiiiiiiiiiitkä odotus. Kehämme oli nimittäin heti kymmeneltä ja oltiin se n. tunti aikaisemmin paikalla. Häin häkin ja tuli sitten katsottua mäyräkoirista suomenajokoiriin koiria siinä. Välillä käytiin vähän kävelyllä ja muuten vaan odoteltiin.  Kyllähän sen tiesin ettei meillä mitään mahdollisuuksia ole ryhmissä, mutta käytiin näyttämässä musta hoffi (jota nöffikasvattaja luuli vähäkarvaiseksi nöffiksi, taas).

Pakattiin jo hyvissä ajoin kaikki tavarat autoon, kun ryhmien alkaminen viivästyi. Ryhmät alkoi vasta pitkälti neljän jälkeen ja onneksi kakkosryhmä oli ensimmäisenä. Tuomarina oli Marianne Holm. Hän sentään koski Rinoonsmiley. Monesti hoffi ohitetaan totaalisesti, No jos Rinolla olisi edes ollut mahdollisuuksia niin ne meni sitten siinä kehään juostessa. Sitten sitä reippautta oli taas ihan liikaa (hirveä kyntöjuhta)devil. Äkkiä autoon ja kotiin!

Nyt harkinnassa on ilmoitetaanko vielä Tuuloksen ryhmikseen vai loppuuko näyttelyvuotemme tähän....
Tässä mitä näyttelyistä on jäänyt käteen. Yksi on valioitumispokaali Kouvolan seurakoirayhdistykseltä ja vihreä ruusuke ainoasta mätsäristämme tältä vuodelta.

Loppuun vielä kesän viimeisiä perhosia;