Elokuun eka viikko olikin kesälomaa, sillä siinä oli tarkoitus mennä hoffileirille. Valitettavasti osanottajien puutteen vuoksi leiri typistyi pelkkään peltojälkeen. Se taas ei lajina kiehdo minua koska koiran pitäisi jäljestää joka askel. Minulle riittää, että koira löytää ne esineet ja päästään perille. Tapa on vapaa :). Niinpä viikko meni viimeistellessä opinnäytetyötä jonka loppuvaihe todella työllisti. Kritiikkinä totean, että olisi niin paljon helpompaa saada kaikkien korjausehdotukset kerralla, eikä tipoittain. Lisäksi opettajien/ohjaajien kommentit saattavat olle keskenään ristiriidassa. Oppari aiheutti varmasti harmaita hiuksia ja normaalisti tasainen mielenlaatuni oli kyllä koetuksella. Hauskaa oli myös, että en voinut opinnäytetyön tekemisestä kuvaavassa osuudessa mainita, että kesällä ei ole ohjausta saatavilla vaan opiskelija tekee opparia ihan itsekseen. Niin jos tämä seikka olisi ollut opparissani, sitä ei olisi hyväksytty vaikka se on tosiasia! Ymmärrän hyvin että ohjaajatkin lomailevat kuten me muutkin työssä kävijät, mutta tätä ei saa mainita??? Mutta palautus tapahtui ajallaan.

Lisäksi lupauduin Luumäelle 6. päivä kehäsihteeriksi äkkilähdöllä. Meillä oli aamupäivästä ulkolainen tuomari, joka saapui kehään myöhässä eikä sitten pitänyt mitään kiirettä. Niinpä kehä oli sitten myöhässä ja tuomari vaan läksytti minua (pyöritin), että ei pidetä noin hirveää tahtia. No iltapäivän tuomarina oli suomalainen, mutta hän oli sitten sen verran perusteellinen, että taidettiin olla viimeinen kehä valmiina. Minullakin olisi ollut koulutusvuoro rallytokossa, mutta onneksi oli tulossa toinenkin kouluttaja, sillä en todellakaan ehtinyt ajoissa paikalla vaikka en edes jäänyt syömään näyttelyyn. Nyt oli sitten tämän vuoden kehistelyt hoidettu. Onneksi kehiskaveri oli kiva ja pätevä sekä tuomarit kivoja. Nina muuten täytti samana päivänä 21 vee.

17.8. olikin sitten jännittävä päivä sillä olin ilmoittanut meidät oman seuran käyttäytymiskokeeseen. Pari edellistä yötä menikin mielikuvaharjoitteluun ja lisäksi alla oli aamuvuorot. Eli en ehkä ollut parhaimmillani ja lisäksi jännitys oli jäätävä! Oltiin kolmannessa parissa ja normaalisti treeneissä ollaan ensin suoritettu ja sitten menty paikkamakuuseen. Nyt olikin toisin päin. Entisestään jännitti, että mitä tästä seuraa. Koko paikkamakuun hoin mielessäni, että pysy, pysy. Sivusilmällä vilkuilin toki missä kohtaa suorittava koirakko menee, mutta myös yleisöä (jota ikävä kyllä oli runsaasti). Ajattelin, että jos Roza häippäsee, niin yleisö reagoi. Välillä saatoin vähän vilkaista taaksepäin, kun tuomari oli meihin selin.... Luojan kiitos Roza pysyi maassa koko vaaditun ajan ja päästiin suorittamaan. Täytyy todeta, että vaikka treeneissä tuli laskettua askeleet, niin ekan suoran puolessa välissä tuli mieleen tämä. Onneksi oli jo pieni ura painautunut nurmikkoon, niin osasi kääntyä ympäri ja siitä alkaa laskea vauhdin muutokset. Seuraamiset ja käännökset meni hyvin. Samoin henkilöryhmä ja  jäävät. Luoksetulossa Roza melkein istui eteen, mutta päättikin sitten (taas) kiertää suoraan sivulle. Mutta koska se oli ainut "moka", luotin että tottis olisi hyväksytty! Ja saatiinkin pääosin erinomaista ja erittäin hyvää, paitsi se viimeinen liike. Myöhemmin tuomari kertoi, että saatiin -5 pistettä eli kokonaisarvosana oli erittäin hyvä. Kaikki 10 koirakkoa selvitti tottelevaisuusosuuden. Kaupunkiosuus ei ehkä mennyt meillä maalaisilla ihan nappiin, mutta sekin hyväksytysti läpi, eli Rozan nimen eteen voi liittää tittelin FCI-BH <3. 

Siitä sitten seuraavana päivänä suunta kohti Steinrollerien kennelleiriä. Perjantaina ihan yhdessä oloa, saunomista ja kouluttajien esittelyä. Peltojäljellä oli Martti Piipponen, tottiskouluttajana Ari Koskela ja pekoa piti lauantaiaamuna Pekka Ulvelin. Me osallistuttiin lauantaiaamuna pekoiluun. Eka maalimies oli ehkä vähän jännä, mutta kyllä se haukku aukesi seuraavilla. Meille vinkiksi, että älä pysähdy vaan liiku vaikka paikallaan, niin koira ei jää katselemaan mihin jäit. Ihana oli nähdä Rozan Inda-sisko joka oli oikein pätevä rullakoira. Iltapäivällä siirryttiin tottisryhmään, kun pekokouluttajalla oli muita menoja.

Tykkäsin kovasti tottiskouluttajan tavasta kouluttaa ja ymmärtää hoffin mielenliikkeitä. Saatiin paljon hyviä vinkkejä. Eli kentälle menoa tulee harjoitella, jotta koira olisi valmiiksi oikeassa työskentelymoodissa. Samoin vinkkejä auraamiseen ja eteenmenon opetteluun. Kaiken kun vielä muistaisi. Leirillä oli tosi kivaa, ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi ja lauantaina kilisteltiin myös Rozan bh:lle <3. 

Seuraavana perjantaina olis sitten rallytokokisat Kouvolassa. Tänne lähdettiin vähän takki auki, kun tuo BH oli meidän päätavoite. Tuomarina oli Hannele Pirttimaa. Tuloksena pisteitä 83. Jouduin alkussa uusimaan kahteen kertaan eteentulon, joten otettiin yksi kymppi sitten käännöksestä, kun ei enää voitu uusia. Mutta tulos kuitenkin. 

Lauantain talkoilin aamupäivän Kouvolan koiranäyttelyssä parkkimaksuja keräten. Sieltä olikin sitten hyvä lähteä iltavuoroon töihin. Sunnuntaina olin ilmoittanut Rozan Heinolaan näyttelyyn. Tuloksena AVO EH4. Siitä viivana raunioradalle, jossa oli vieraileva kouluttaja. Ehdittiin siinä muutama tunti olla ja sen jälkeen koira kotiin ja kävin työpaikan huvipäivässä Tykkimäessä syömässä jonka jälkeen taas töihin. Elokuun lopussa ehdin vielä käydä Kouvolan kampuksella kirjoittamassa oppariin liittyvän kypsyysnäytteen, joka onneksi meni läpi ensimmäisellä yrittämällä.