Kiirettä pitelee kun ei ehdi kuin kerran kuukaudessa kirjoittalemaan! No oikeasti kyllä tässä viime loman jälkeen on oltukin lähinnä töissä. Laskeskelin että 23 päivää meni niin että väleissä oli kolme vapaapäivää eikä nekään tietysti peräkkäin vaan siellä täällä ettei tule liian pitkiä työputkia. Kahdessa viikossa oli pahimmillaan 91,5 työtuntia. Oikeasti se alkaa tämän ikäisellä jo tuntua niin että ennen lomaa aivot oli kuin hyytelöä ja ajatus yritti siellä tarpoa johonkin suuntaan. Lisäksi piti oikein alkaa itseä vahtia ettei kovin paljon mokaisi... Ne vähäiset vapaat meni sitten kun yritti vähän taloa raivata (meillä asuu jonkun sortin possuja joista kukaan ei siivoa jälkiään käskemättä) ja yrittäen katsoa muutaman ohjelman pois boksilta. Nina 14 vee totesi että "Äiti sä oot aina töissä". Eli aika ihmeellistä kun sekin sen oli huomannut! No tämä viikko on lomaa ja onneksi ainakin seuraavan kolmen viikon työvuorot näyttää kohtuu normaaleilta. No kohta meillä taas menee palikat uusiksi...
No mitäs muuta. Säät on olleet välillä ihanan talviset ja nyt taas ei. Maanantaina harkitsin jo hetken suksien esiin kaivamista kun ensimmäisen kerran oli lunta niin että pellolla ei korret ja kynnökset näkyneet. Se jäi harkinnan asteelle kun sitten tuli taas lämpöaalto ja sulatti suurimman osan pois. Nyt sitten on ollut oikein pääkallokelit ja vettä siihen päälle... Ei kiva. Pakkaselle voi sentään mennä tuosta pellon yli metsään lenkkeilemään jossa ei ole niin liukasta kuin tiellä, mutta suojakelillä ei sinnekään viitsi mennä ainakaan vaalean koiran kanssa. Likat lähtikin Tahkolle neljäksi päiväksi anopin kanssa. Siellä on vähän talvisempaa kai.....
Viime lauantaina oli Koiraklubilla aksan möllikisat ja olin jo meidät sinne ilmoittanutkin mutta torstaina treeneissä jotenkin Muru onnistui tökkäämään kintereellä tms. pohkeeseen kesken juoksun ja sehän venähti. Onneksi sain kylmäpussia heti siihen niin ei kipeytynyt niin pahasti kuin viimeksi. Ja meillä on niin ihana aksaryhmän ohjaaja että juoksi pari kiekkaa Murun kanssa rataakin! Ja Muru ihan meni mukana vaikka välillä piti käydä kysyys että onks tää ihan ok :D. Koipea olen nyt Voltarenin kipugeelillä ja ibuprofeiinilla hoitanut. Tänään jo juoksin treeneissä mutta on se vielä vähän tiukka ja tuntuu juostessa. Ja pohje on kaikissa sateenkaaren väreissä, sääri edestä ja nilkasta taas keltainen... No kun en päässyt juoksemaan niin olin sitten talkoilemassa sunnuntaina, tai ainakin yritin jotain tehdä ;) . Ainakin opin paljon uutta...
Murulta on mennyt juoksujen jälkeinen ZEN vaihe ohi tässä kevätauringon myötä. Metsässä irtoaa omille retkilleen, vahtii tavaroitaan Rinolta ja kissoilta ja kiukuttelee muille koirille. Varsinainen riiviö välillä. Lisäksi ei tahdo pysyä pihalla jos ei muita ole pihassa...
Rino taas on välillä alkanut ronkeloimaan aamuruuan kanssa. Samoin nukkuu usein tosi sikeästi ja näkee unia joissa juoksee... Kyllä vähän alkaa ikä välillä näkymään... Silmä on parantunut aika hyvin ja karvaakin kasvanut jonkin verran takaisin. Vähän alaluomi roikkuu eikä silmä ole ihan symmetrinen toisen kanssa. Toivotaan että ei ala vaivata tai että tarvitsisi leikata... Muutama kuva viime viikoilta:
Kommentit