Latviaan oli reissu suunnitelmissa jo talvilomalla, mutta kun näytti että juuri nuo juoksut sattuu siihen, niin en sitten ilmoittanut silloin Murua sinne. Ja hyvä oli, koska ne juoksut oli juurikin silloin. Latviassahan ei saa juoksuisen nartun kanssa osallistua näyttelyyn. Monikaan ei sitä noudata, mutta en sitä riskiä ota. Yleensä myöskin tällaiset voittajanäyttelyt ei kuulu suunnitelmiin, koska siellä on yleensä kova kisa. Meillä haaveissa oli saada serti, jotta valioiduttaisiin. Samaan reissuun halusin myös yhdistää jonkun Viron näyttelyn. Virostahan Murulla on serti, mutta se on saatu alle kaksivuotiaana, joten se ei jäänyt "roikkumaan". Tällaisia kahden maan yhdistelmäreissuja harvemmin busseilla tehdään ja Muru ei kamalasti tykkää häkissä matkustamisesta. Joten ei kun autolle varaamaan laivapaikkaa ja hotelleja joissa vartioidut parkit ja edulliset hinnat, myös koirilta. Tiedossa siis eka roadtrip omalla autolla Suomen ulkopuolelle....
Hotellit varasin Riiasta ja Tallinnasta, lähtölaivaa jouduin vaihtamaan kun sain työvuorot. En saanut perjantaita vapaaksi joten ehtisin vasta 16.30 lähtevään laivaan kun kinusin että pääsen töistä jo klo 12. Autoa varten vakuutusyhtiöstä Green card, autoon ensiapulaukun ja turvaliivin lisäksi sammutin. Ja navigaattorin päivitys tietysti. Mukaan myös varmuuden vuoksi muutama kartta.
Torstaina jätettiin aksakin väliin (tosin kelikin oli aika märkä, tuulinen ja kylmä) ja pakkasin auton valmiiksi. Perjantaina töihin 6.45 ja töistä tosiaan pääsin klo 12. Tankkasin auton ja kotiin syömään pikaisesti ja Muru kyytiin. Siitä sitten kohti Helsinkiä ja Länsisatamaa. Ja tottahan toki satoi melkein koko matkan enemmän tai vähemmän. Motarillakin oli sateen ja vesiliirtovaaran takia 80 km/h rajoitus, mutta eipä tuntunut montaakaan rajoittavan :o. Oltiin vähän ennen klo 15 satamassa ja kävin vielä Murua vähän kävelyttämässä mutta eipä hänellä hätää tuntunut olevan. Tää nartun kanssa reissaaminen on aika rasittavaa kun pissillä käydään aika harvoin... Sitten vaan check-in jonoon. Siellä esitetään matkavaraus ja passi. Kun kertoi että autossa on koira, sai lapun tuulilasiin. Osaavat sitten laittaa auton johonkin rauhallisempaan paikkaan. Sitten odottelemaan laivaan pääsyä. Satamassa sentään paistoi aurinko ja lämmintä oli +20C. Pidin siinä sitten ikkunoita ja takaluukkua auki, jottei koira paistu. Sitten jännittävin osuus, eli laivaan ajaminen. En siis ole ollut edes koskaan kyydissä laivaan ajettaessa. Onneksi siellä on henkilökunta ohjaamassa ja seuraa vaan edellä ajavaa tai mitä sinulle viitotaan. Menomatkalla auto oli vitoskannella keskellä laivaa. Murulle jätin vettä ja dentastixin sekä takaluukun auki ja takaikkunat raolleen. Koiraportin laitoin lukkoon. Hyvä idea on muuten ottaa kuva siitä ovesta mistä poistuu autokannelta, niin muistaa mistä autonsa löytää :)
Sitten vaan vessan kautta syömään Burger Kingiin. Mentiin siis Tallink Starilla. Sitten istuskelemaan käytävälle ja kertaamaan Viron ja Latvian rajoituksia. Taajamassa siis rajoitus 50 km/h. Hyvissä ajoin etsin jo oikean oven ja menin rappusille istuskelemaan. Autokannellehan ei matkan aikana pääse, mutta avaavat autokannen aikaisemmin kuin matkustajat pääsevät pois. Takaluukku kiinni ja virittelin navin jo valmiiksi. Opin samalla miten siinä sitten valitaan nuo ulkomaan osoitteetkin :). Laiva Tallinnassa klo 18.30 ja ulos päästiin n. klo 19. Taas oli hyvät opastajat jotka osoittivat mihin suuntaan lähdet kun laivasta ulos ajat :). Ja navikin löysi "itsensä" aika nopeasti ja alkoi opastamaan kohti Riikaa. Vähän siinä keskustelin kyllä navin kanssa että kun omasta mielestäni piti mennä Pärnun suuntaan ja navi opasti toisin. No lopulta päästiin takaisin Pärnun tiellekin, en tiedä oliki navin reitti sitten nopeampi vai ei?
Kun päästiin Tallinnasta pois, piti alkaa katselemaan paikkaa missä voisi ottaa Murun ulos että pääsisi asioilleen (viimeksi tehnyt kotona). Alkoi jo vähän tihuttamaan vettäkin. Lopulta ihan tuollaisella levähdyspaikalla käytin Murun pissillä ja nyt hänkin suostui jotain tekemään :). Sitten jatkettiin ja sää muuttui vaan tuulisemmaksi ja märemmäksi....
Latvian rajalla sitten kävin itse vessassa ja taas matka jatkui... Ajomatkaa siis Tallinnasta Riikaan nelisen tuntia. Alkoi jo hämärtää ja vettä tosiaan tuli koko matkan. Tie on pääosin melko suoraa ja hyväkuntoista. Nopeusrajoitusten kanssa kannattaa olla hereillä koska navi ei niitä läheskään aina tiennyt. Nopeusvalvontakamerat kyllä ilmaisi hyvin. Poliiseja ei pahemmin ollut, liekö tuolla säällä ollut jotain osuutta asiaan. Tunnustan että alun jälkeen en itsekään ihan ajanut nopeusrajoitusten mukaan vaan peesailin muita. Leveäkaistateitä ei kai virallisesti siellä ole, mutta jos on leveä reunus niin sinne väistetään kun ohitetaan. Oli aika rankkaa ajella matka yksin tuossa säässä. Jos olisi ollut poutainen ja kaunis kesäilta niin mikäpä siinä ajellessa. Nyt aika usein rekkaa ohitellessa hävisi näkyväisyys täysin, piti vaan katsella näkyykö kenties valoja edessä päin. Tuolla ei muuten ole keltaisia viivoja vaan ovat valkoisia. Katkoviivoilla saa ohitella, jatkuvalla viivalla ei. Usein risteysten jälkeen on nuolia jotka tarkoittavat että siinä saa heittää u-käännöksen.
No päästiin vihdoin Riikaan asti. Onneksi täällä Kouvolassa on noita liikenneympyröitä, niin ei mitään ongelmia ja navikin osasi hyvin hotellille asti. Ilmeisesti Riiassa ei kesäaikaan hirveästi katuvaloja käytetä, oli sen verran pimeää. Riian kadut olivat aika kamalia varsinkin pimeässä kun ei nähnyt niitä kaivonkansia ja monttuja. Vasta lähempänä hotellia oli katuvalojakin. Hotellilla oltiin puoli kahdeltatoista. Hotelli oli Best jossa oli vartioitu parkkipaikka ja lemmikeistä lisämaksu 10€. Meille oli varattu kahden hengen huone koska pienemmät oli jo varattu silloin kun varailin hotellia. Yksi iso koira sai olla yhdessä huoneessa. Täällä piti lukea ja allekirjoittaa lemmikkeihin liittyvät säännöt. Sitten vihdoin sain avaimen ja auton parkkiin. Meillä huone ekassa kerroksessa ja hintaa huoneelle tuli 55€. Sitten tavarat huoneeseen ja hakemaan Murua. Käytiin Murun kanssa samalla pieni kävelylenkki jotta sai verrytellä itseään ja tehdä hätänsä. Sitten sisälle jossa sai vettä ja ruokaa. Vettä vetikin melkein kupillisen kun autossahan ei voi juoda....
Nopeasti suihkuun ja vähän jotain syötävää ja sänkyyn. Meillä oli leveä sänky ja levitin toiselle puolelle Murulle muovitetun lakanan. Muru kävi ensin rapsutettavana ja sitten kiipesi sänkyyn toiselta puolelta. Tässä hotellissa ei kai kesäaikaan lämmitystä käytetä. Ei tullut mieleenkään tulla peiton alta pois kun oli niin viileää. Murukin nukkui koko yön sängyllä eikä ollut silläkään kuuma! Ulkona siis sellainen +10C. Huone oli siisti ja tilavahko ja onneksi ei ollut kokolattiamattoa. Vessa tosin oli aika pieni ja suihkukaappi vielä pienempi. Isommalla ihmisellä olisi voinut vessassa tulla ongelmia...
Onneksi meillä lauantaina kehä alkaisi vasta klo 14.04 joten saatiin nukkua. Tosin aika huonosti nukutti. Olinkin jo kuullut että tuossa hotellissa on kovat patjat (ihan kuin nukkuisi pelkillä jousilla) ja heikohko äänieristys. Mutta ei se nyt haitannut koska melko hiljaista oli. En vaan ihan parhaiten nuku vieraissa paikoissa ja vielä kun oli tuo nuha joka vähän veti tukkoon... No johonkin kasiin asti viihdyttiin sängyssä. Sitten Murulle ruokaa ja ulos. Sen jälkeen itsensä laittamista ja aamupalalle. Sitten pakkailua, ja vielä ehti hyvin vähän pötkötellä sängylläkin. Ulkona jo suorastaan myrskysi ja sateli taas. Käytin Murun vielä ulkona ja ennen puolta päivää (huoneen luovutus klo 12) tavarat ja koira autoon. Vieressä oli Nesteen huoltoasema joten tankkaus ja kohti näyttelypaikkaa. Nyt tuli tutuksi myös Riian mukulakivikadut. Ja ovat vähän eri luokkaa kuin Helsingissä. Jos autossa irto-osia niin ei sen jälkeen....
Näyttelypaikka oli messuhalli noin 20 min. päässä hotellilta. Parkkimaksu oli 3€. Tottahan toki autoni ohjattiin sellaiseen lätäkköön että kengät oli jo läpimärät ennen kuin sain häkin ja tuolin pakattua kärreihin. Tuuli ja satoi. Murun kanssa sitten roudattiin kamat reilun sata metriä sisälle. Ensi piti rokotustarkastuksessa ottaa leima nmerolappuun. Sitten saatiin toinen leima numerolappuun ja toinen käteen ennen kuin päästiin sisälle. Hallissa oli aika kova meteli ja haukku. Kehiäkin oli vain yhdeksän, eli vähän erilainen kuin meidän voittajanäyttelyt. Häkki kokoon kehän laidalle ja etsimään vessa ja samalla kiertelin hallin ja myyjät. Samaan aikaan hallissa oli myös kissanäyttely. Latvian voittaja on välillä ollut myös ulkonäyttely. Onneksi nyt oli palattu sisätiloihin, sillä oli kyllä aikamoinen myrsky! Murun jalat oli aikans märät ja rapaiset ja pyyhekin tietty oli autossa. Niinpä sitten nenäliinoilla, kosteuspyyhkeillä ja karstalla yritin pahimmat ravat saada irti blondista....
Hoffeja oli ilmoitettu kuusi kappaletta ja kaikki narttuja ja kaikki Suomesta! Että kova kisa tulossa. Luettelo kuului hintaan ja hain sen samalla kun hain matoleiman. Leima maksoi vitosen. Yksi nuorten luokan narttu, yksi avo, kolme valiota ja yksi veteraani. Ja kaikki värit löytyi. Muut olivat merkkareita, paitsi Muru ja musta avonarttu. Tuomarina oli Latvian kennelliiton puheenjohtaja? Vida Klucniece. Tuomari piti tauon juuri ennen hoffeja ja hoffikehään tuli myös harjoitusarvostelija. Koska tosiaan hallissa aikamoinen älämölö niin kehäsihteereillä oli tussitaulut joihin laittoivat aina numerot jotka piti tulla kehään. Aika kätevä idea :)
Ekana kehässä nuorten luokan koira Nagy Narania's Amidala. Sille eri ja sa. Tuolla näytettiin väripahveilla kuten Suomessakin mitä saa niin pysyi jotenkin kärrilläkin. Sen jälkeen musta avoimen luokan narttu Kultahelmi Chevelle. Nyt en ihan varma ole mitä sai mutta eh:n ehkä? Valioluokassa olikin sitten kunnon skabat kolmen nartun kesken. Jotenkin ymmärsin että tämä tuomari ei tykkää kovin asettelusta joten yritin Murun esittää mahdollisimman vapaasti. Juostiin ympäri ja Muru olikin ensimmäisenä arvostelussa. Hampaat katsottiin tarkkaan ja jopa kokeili sormilla. Molemmat tädit räpelsivät koiran läpi. Meillä liikkeinä otettiin vain edestakaisin liikkeet. Arvostelusta kuulin ainakin että Murulla on liikaa huulia! Kysyi myös iän arvostelun alussa ja lopussa vielä kysyi että olihan se kolme? Erinomainen meille näytettiin :). Sitten odottelemaan kilpailuluokkaa... Myös Pusztai Pandur Greta ja Soffahoffin Mistral saivat erinomaisen. Jälleen juostiin ympäri ja lopulta tuomari näytti meille ykköstä :O. Siis ihan oikeasti, wau! Toiseksi Pusztai Pandur Greta ja kolmas S. Mistral. Kaksi ensimmäistä saivat sa:n. Kehään vielä veteraani Soffahoffin Indica joka myös erinomainen kera sa:n, saaden samalla Latvian veteraanivoittajatittelin :). Paras narttu kehässä oli siis nuorten luokan koira, kaksi valiota ja veteraani. Taas seisottiin ja juostiin. Muru ja nuorten luokan narttu laitettiin yhdessä juoksemaan edestakaisin samoin kaksi muuta yhdessä. Tuomarilla selvästi oli voittajan valinta Murun ja NN. Amidalan kesken. Lopulta näytti kuitenkin meille ykköspaikan! Siis oikeasti saatiin se serti ja samalla tuli cacib, Rop ja Latvian Voittaja 2016 titteli. Saatiin ruusukkeet sertistä, cacibista ja Ropista sekä pokaali voittaja tittelistä. Ja arvostelun lisäksi pahvilaput kaikista. Koska yhä satoi ja täälläkin ryhmissä on kaikki pennut, parit, handlerit, kasvattajan, veteraanit ennen ryhmiä niin päätin että en jää ryhmään. Oltaisiin jouduttu olemaan ainakin pari tuntia vielä paikalla ja sen jälkeen taas neljän tunnin ajomatka Tallinnaan. Niinpä pakkasin kamat ja roudasin taas sateessa autoon. Käytiin Murun kanssa vähän kävelemässä ja totesin että sateenvarjosta ei ole mitään hyötyä tuossa myrskyssä kun menee vaan rikki. Nyt sitten kotona luin vasta tuota luetteloa ja siinä luki että ryhmäkehän jälkeen olisi saanut vielä Rop pokaalin :(. No onhan noita pokaaleja ja voittajaruusukkeen kävin ostamassa paikan päältä. Myös tämä oli Crufts qualification näyttely, mutta en minä ainakaan saanut siitä mitään lappua. En tiedä olisiko saanut sen pokaalin kanssa vai??? No eipä olla Cruftsiin menossa....
Saatiinhan me osallistumislahja;
Nyt sentään päästiin ajamaan pois Riiasta valoisan aikaan. Taas jouduttiin ajamaan välillä niitä ihania mukulakivikatuja. Lisäksi tuuli oli kaatanut tietty juuri meidän puolen kaistalle kadun varresta jonkun lehtipuun. Mutta täytyy sanoa että liikennekulttuuri oli hyvin sivistynyttä. Kun laitoit vilkun päälle niin välittömästi sait tilaa. Ei edes Hgissä saa noin hyvin. Sitten taas tuulessa ja vesisateessa kohti Tallinnaa. Tuuli oli tosi navakkaa ja piti ratista oikeasti pitää kiinni että pysyi välillä omalla kaistalla.
Harmitti kun satoi mennen tullen niin ei päästy upealle hiekkarannallekaan Murun kanssa fiilistelemään... Rajalla käytin taas Murun pikaisesti pihalla mutta hänellä ei ollut taaskaan hätä. Itse sitten kävinyhdellä huoltoasemalla ja Murukin pääsi silloin uudestaan ulkoilemaan. Tallinnaan tultaessa sadekin alkoi kuivumaan. Hotellina oli koiraväen suosiossa oleva Dzingel jossa takapihalla parkkipaikka. Parkkipaikka tosin oli melko täynnä mutta löytyi sieltä kolo meillekin ystävällisellä avustuksella :). Itse tosin piti ensin keksiä mistä sinne mennään kun respasta sai vaan ohjeen "takapihalla". Respassa muutenkin taisi olla joku juttu (kieltä kun en ymmärtänyt) kun kesti jonkun aikaa ja koirasta oli kyse ennen kuin huone saatiin. Olin varannut yhden hengen huoneen, mutta kun vihdoin sinne kahdeksanteen kerrokseen (toiseksi ylin kerros) pääsin niin ainakin parisänky minulla oli taas! Tämä maksoi 45€ & 13 € koiramaksua. Ensin taas roudasin kamat ja sitten käytiin Murun kanssa siirtämässä se auto ja sitten mentiin vähän ulkoilemaan ennen kuin mentiin hissillä huoneeseen. Huoneesta oli kivat näkymät tosin ikkunaa ei voinut pitää kauan auki kun tuli savut sisälle jostain. Nyt oli isompi kylppäri. Olisi pystynyt pesemään hoffinkin jos olisi ollut tarve. Ainut että se suihku oli siellä katon rajassa ja jos olisin sen halunnut käteen niin olisi pitänyt hakea tuoli. Lisäksi suihku oli melko mustapilkullinen, eli kai homeessa tai jotain. Mutta kyllä sen nyt yhden yön kesti. Siinäpä sitten vähän mehua, suklaata ja pähkinöitä iltapalaksi ja vielä iltakävely ennen nukkumaan menoa. Tavaroitakin jo seuraavaa päivää varten vähän järjestelin. Nyt täytyy sanoa että oli kyllä yksi hiljaisimmista huoneista missä olen ollut ja tämäkin oli hyvin lähellä hissiä. Ainoastaan yläkerran ollessa suihkussa kuului vessan katossa kun vesi lorisi, mutta muuten oli kyllä tosi hiljaista. Menin nukkumaan kymmenen jälkeen ja tikkana heräsin puoli neljältä. No en kyllä noussut vaan yritin sitten nukkua seitsemään asti. Muru illalla tuli taas viereen mutta sillä oli niin kuuma että läähätti niin että koko sänky hytkyi. Mutta ei pois sängystä millään! Lopulta kuitenkin luovutti ja meni lattialle jossa nukkuikin tyytyväisenä suurimman osan yöstä.
Sunnuntaina meillä olikin kehä alkamassa jo heti klo 10. Olisin toivonut sen olevan vasta iltapäivällä mutta ehkä joku oli esittänyt aikataulutoiveen tms. Niinpä sitten koiralle aamupalaa ja aamulenkille. Sitten itse aamupalalle ja tavarat kasaan ja autoon.
Sitten vielä koirakin autoon ja kohti Luigea. Navigaattori ei löytänyt mitään teitä mitä osoitteessa oli joten lopulta laitoin vain Luigen. Onneksi minun edellä hotellilta ajoi suomalainen auto samaan paikkaan joten peesasin vaan sitä ja hyvin löytyi paikka. Parkkipaikkaa löytyi paljon ruohopohjaiselta kentältä. Parkkimaksu 2€ perittiin heti portilla. Koirien papereita ei kukaan tarkastanut. Vähän aikaa ihmettelin että minnehän leiriytyisi. Kehän laitaan olisi juuri häkki mahtunut, mutta päädyin menemään vähän kauemmas puiden varjoon ja vähän tuulen suojaisempaan paikkaan. Sillä vaikka nyt aurinko paistoi, niin tuuli oli aika kalsea. Taas kaipasin sitä kaulahuivia jota ei mukana ollut...
Tämä Luigen näyttely oli kansallinen näyttely ja kahtena päivänä kaikki ryhmät. Lauantaina oli ollut vain yksi hoffi; Illinsaari Nelly joka oli Rop kera sertin. Nyt sunnuntaina oli ilmoitettu viisi hoffia. Yksi uros ja neljä narttua. Tuomarina taas uusi tuttavuus; puolalainen Anna Ragowska. Tästä tuomarista ei löytynyt mitään tuomaripulinoistakaan. Kehän aloitti avoimen luokan blondi uros Tallivahdin Intensiv. Tuomari tykkäsi sen verran että tuli eri, sa ja samalla paras uros kera sertin. Sitten kehään avoimen luokan blondi narttu Illinsaari Nelly. Nämä Illinsaaren blondinartut ovat kauniita ja hyvin liikkuvia. Täyssisko Niitta voitti juniorimaailmanvoittaja tittelin Murun jäädessä kakkoseksi. Nelly myös eri ja sa. Valionarttuja oli nyt kaksi; Muru ja Soffahoffin Mistral. Murulla taisi olla jo matkaväsymystä tai sitten muuten vaan laittoi kehässä leikiksi ja vanhaan tapaan yritti roikkua hihassa. Piti oikein kovasti komentaa sitä välillä. Olinkin varma että jo pelkästään sen käytöksen takia ei pärjätä. Lisäksi tuomari vielä mittaili sen korvia ja vinkulelulla yritti testata ilmettä... No eri kumminkin tuli. Myös S. Mistral sai erin ja taas juostiin (ja Muru jatkoi temppuiluaan..). Jostain syystä kuitenkin Muru taas voitti ja molemmat saivat sa:n. Veteraani oli Soffahoffin Indica joka sai erin, sa:n, ollen paras veteraani ja saaden veteraanisertin. Kaikki neljä narttua siis paras narttu kehään. Kaksi blondia ja kaksi merkkaria. Tuomari kovin pohti blondien kesken ja lopulta kuitenkin päätyi laittamaan Murun voittajaksi. Saatiin siis täältäkin se kaivattu serti :). Vielä rodun parhaan valinta ja tässä olin melko varma että koska juoksun lopuksi ojensi ensin urokselle ruusukkeen, niin se voitti. Mutta ojensikin meille punakeltaisen ruusukkeen eli Muru toisen kerran tänä viikonloppuna Rop! Ei sen puoleen olin tosi tyytyväinen noihin serteihin, eli saatiin reissusta mitä haettiin. Eli Murusta tulee Latvian ja Viron valio. Kaupan päälle tulee Balttian muotovalion ja Latvian voittaja tittelit.
(Nämä kuvat Kai Turgulainen, Kiitos!)
Koska oltiin lähdössä vasta 19.30 lähtevällä laivalla, niin ihan mielellään jäätiin ryhmiä odottamaan ja tappamaan aikaa. Nyt hain autosta meidän pienen pop up teltan jotta saatiin tuulen suojaa. Teltassa olikin sitten mukavaa odotella ryhmiä alkavaksi ja lueskella kirjaa. Välillä käytiin kävelemässä ja bongattiin muutama tuttukin sieltä. Vessa oli tuolla aikamoinen "elämys". Pönttö sentään oli, mutta sitä ei voinut mitenkään vetää. Yhdestä oli ovi irti ja p***aa pöntön reunoja myöten. Hajukin oli sen mukainen.... Ryhmien alkaessa kasasin kamat jo autoon jotta ollaan sitten valmiita. Ryhmästä ei sitten oli paljon kerrottavaa. Hoffiin tuskin vilkaistiinkaan. Tämän takia en Latviassakaan jäänyt. Balttiassa on tietyt rodut jotka ryhmissä pärjää. Lisäksi tuossa Latvian arvostelussa oli Murulla löysät huulet ja heikko alaleuka, joten ei ollut virheetön. Toki ryhmässä olisi ollut toinen tuomari, mutta sielläkin oli pärjänneet ne isommat ja karvaisemmat :).
Siitä sitten ulkoilun jälkeen poikkesin vielä paikallisessa Prismassa (Muru parkkihallissa varjossa autossa) ja Superalkossa mistä piti hakea itselle edullista ja isännälle kallista siideriä ;). Sitten tulikin pyörittyä jonkun aikaa siinä terminaalien välillä kun navikin tipahti kartalta kun oli noita tietöitä siellä. Lopulta ihan vanhanaikaisesti opasteita lukien löysin oikeaan (D-terminaali). Jonkun aikaa joutui odottelemaan että check in alkoi ja sitten laivaan odottelua. Laivaan ajettaessa siellä on noita "hattuhyllyjä" joihin osa autoista ajetaan. Sellaisen kanssa oli ilmeisesti ongelmaa koska varoitusvalot vilkkui ja summerit huusi kun yrittivät sitä nostaa/laskea. No me päästiin kuitenkin sujuvasti parkkiin ja tällä kertaa ihan seinän viereen, nyt oltiin neloskannella C4 kohdassa. Takaisin tulolaiva oli Tallinkin Superstar. Täällä ei ollut Burger Kingiä joten joutui ihan kahvilaan ja katkarapuleipään tyytymään. Autojen lastauksen kanssa ongelmat jatkuivat (laiva oli täyteen buukattu) ja lähtö myöhästyi puoli tuntia lopulta. Siinä sitten matka meni lukien ja lapsille karkkia shoppaillen. Myös Helsinkiin tietysti tultiin puoli tuntia myöhässä. Kun päästiin autokannelle, totesin että vähän on lämpimämpi paikka tämä kuin menomatkalla. Ilmeisesti konehuone tms. oli siinä seinän takana, koska hohkasi lämmintä. Onneksi olin jättänyt jälleen takaluukun auki ja takaikkunat raolleen sekä tietty vettä. Sitten taas odoteltiin että päästään laivasta pois ja kotia kohden. Taas täytyy nostaa hattua noille sataman liikenteen ohjaajille että blondikin osasi ajaa oikeasta välistä pois :)
Siitä sitten yhden pysäksen taktiikalla kotiin. Muru ei kyllä taaskaan suostunut mitään tekemään... Vähän yli puolen yön oltiin kotona ja koirat sai olla ulkona kun kävin suihkussa. Kaikki auton purkamiset yms. tein vasta maanantaina. Eilen laitoin Kennelliittoon s-postia että lisäisivät tuon voittajatittelin. Nyt pitäisi sitten maksaa ja hakea nuo muotovaliot vielä... Jokohan kohta tulisi se CIE-tittelin vahvistus? On kuitenkin huhtikuun 6. lähtenyt FCI:n.
Yhteenvetona voisin sanoa että rankka reissu ainakin yksin ajella. Suosittelisin ehkä majoittumaan Riian ulkopuolelle mennessä ja tullessa taas matkalla, niin ei tulisi niin pitkiä yksittäisiä ajomatkoja. Mutta kyllä tälläinen tavis maalta hyvin pärjäsi siellä miljoonakaupungeissakin kunhan navi on ajantasalla. Hotelleista kannattaa aina etukäteen kysyä koiramaksu ja etsiä hotelli jossa vartioitu/oma parkkipaikka.
Tänään käytiin Murun kanssa Repovedellä vähän "lenkillä", huomenna ja torstaina tiedossa keppien treenausta, torstaina lisäksi normi aksatreenit. Sunnuntaina vielä Kotkan näyttely johon ilmoitettu molemmat. Sitten alkaa ansaittu näyttelytauko! Kestää tuonne elokuulle. Tervis vielä iso ?
Yritetään vielä joku päivä ottaa "viralliset" poseeraukset... Arvostelut löytyy taas tuolta Murun arvostelut osiosta!
Kommentit