Tänään oli ohjelmassa loman ainut reissu ja koiranäyttelyyn. Ihan Lahteen asti lähdettiin Murun kanssa. Lahti on meidän lähinäyttelyitä, vain tunnin ajomatka. Alkujaan meillä piti tuomarina olla Juha Putkonen, mutta tuomarimuutoshan se taas iski ja tuomariksi tuli ruotsalainen Bo Wiberg. En ole kys. tuomarilla koskaan käynyt mutta koiranetistä katselin että ilmeisen tiukka tuomari joka käyttää koko arvosteluasteikon hylsystä eriin. Niinpä meille tämä oli maksettu harjoitus näyttelytauon jälkeen. Lähdettiin kiintiöhyvää hakemaan nääs....

Koska messuhallissa oli myös tanssikilpailut, niin luvassa oli parkkitilan kanssa vähän ahdasta... Lähdettiin sitten ajelemaan n. 7.15 jo paikan päälle vaikka kehä alkoi vasta 9.30. (Piti lähtä jo vähän aikaisemmin, mutta iski vaatekriisi!) Että jos ei hirveen kauas jouduttaisi jättämään autoa kun olin kevythäkin varannut mukaan. Toki jos oltaisiin jouduttu johonkin kauas olisin jättänyt häkin vaan autoon ja tyrkännyt koiran jollekin sen verran että vessaan pääsen. Oltiin kasin jälkeen paikalla ja saatiin auto oikein kivasti siihen parkkiin. En viitsinyt ottaa edes kärrejä, vaan päätin rahdata itse häkin käsivoimin. Sisällä rokotusten jälkeen saatiin vielä kantoapua. Yksi reipas tyttö kantoi meidän häkin kehän laidalle! Kiitos, ihanaa reippautta!

Koska oltiin niin hyvissä ajoin, niin häkki kasaan ja kamat sinne ja sen jälkeen vielä ulkoilemaan. Tänään olikin ihan pakkaspäivä ja kaamean kylmä tuuli. Jostain Muru onnistui keräämään takiaisia etutassujen liehukkeisiin. No ihan normisettiä meidän koirille. Joko ne on ennen näyttelyä vetäneet rallia kynnöspellolla, pyörineet pa****ssa tai keräänneet muuten kaiken mahdollisen irtoavan turkkiinsa...

Itsellä oli kamerakin mukana vaihteeksi. Enkä edes hajottanut sitä tällä kertaa! Kuvia tuli napsittua lähinnä uroksista ja alkupään nartuista. Sitten pitikin se omakin kaivaa sieltä häkistä esiin ja lopuista ei sitten kuvia ehtinyt ottaakaan :). Tuomari oli tosiaankin aika tiukka. Erityisesti hampaat katsottiin kurkkua myöden. Myöskin luonnetta katsottiin mm. kättelemällä alkuun aina handleri. Jos koira pakitti tai arasteli, niin arvosana tippui. Ja ainakin hampaiden osalta oli rotumääritelmä hallussa. Yksi hylsy tulikin hammaspuutoksen takia. Mutta tuomarina asiallinen ja kävi koiran läpi, mittasi hännän pituudenkin, liikkeet katsoi tarkasti ja ilmettä myös. Muutama narttu mitattiin säkämitaltaankin. Tykkäsi myöskin että kehikset ovat ajantasalla ja että homma pyöri sujuvasti. Erinomaisesta sai olla todella tyytyväinen tänään :).

Uroksista taisi erin ja sa:n saada nuorten voittaja ja avoimesta luokasta kaksi ensimmäistä. Paras uros kera sertin & cacibin oli musta nuorten luokan voittaja Hayaklause Kingi. Nartuissa ei junnut eikä nuoret saanees sa:ta, joten ei meilläkään sitten ollut avoimen luokan korkkaamisessa paineita! Yhteensä muuten hoffeja oli ilmoitettu 31, mutta pois oli ehkä neljä koiraa. Avoimen narttuja oli siis viisi. Ja ylläri ylläri neljä sai erinomaisen. Muru oli yksi tästä joukosta! Tosiaankin tuomari katsoi kurkkua myöden hampaat ja siinä kohtaa Murukin istahti. Liikkeissä vähän pomppi välillä mutta muutoin meni kai ihan ok.... mitään en kuullut arvostelusta nimittäin. Sen verran oli meteliä hallissa. Mutta olin hirveen tyytyväinen kun saatiin edes se erinomainen. Olin varautunut niin vähillä nameillakin että piti hakea välillä repusta lisää. Kilpailuluokassa ei paineita. Olisin ollut valmis ponkaisemaan sinne nelospallille ekan kierroksen jälkeen. Muru taas pompahteli ja yritti roikkua ranteessakin.... Mutta tuomarikävi vaihtelemaan juoksujärjestystä. Muru ekaksi. Jätin siihen tilaa että sitten meidän eteen mahtuu vielä pari. Että jos me sitten kolmosia ollaan. Mutta kun se tuomari tunki sinne meidän väliin sitten niitä??? No vielä juostiin kaksi kiekkaa ja meidät näytettiin ykköpallille? What? Oikeesti? Jee!!!! Ja saatiin se sa:n vielä. Mutta vain yksi sa jaettiin tässä luokassa. Sitten enää jäljellä käyttöluokan ja valioluokan nartut. Käyttöluokan narttu sai sileän erin ja valio Hayaklause Gerbera erin ja sa:n. Eli nyt oli varmaa että jos serti jaetaan niin se on meidän! Ja näinhän kävikin. Kerttu oli paras narttu. Meille serti ja varacacib joka vahvistunee cacibiksi! Jippii!

Tässä Vsp Hayaklause Kingi & Rop Hayaklause Gerbera; onnittelut!

DSC_0190.jpg

Ja pakolliset Murun poseeraukset (kuvat J.Honkanen). Arvostelu löytyy tuolta sivusta taas.

DSC_0225.jpgDSC_0206.jpgDSC_0270.jpg