Eilen oli ohjelmassa Lahden Kv näyttely. Lahti valikoitui monienkin seikkojen takia... Eli juoksujen jälkeen Murustakin vielä löytyy karvaa mukavasti, matkaa vain tunti meiltä, Rino pääsisi korkkaamaan veteraanikehän, tuomari on ainakin aikaisemmin Rinon sijoittanut pari kertaa paras uros kehässä....
Aamulla sitten kello oli herättämässä (vapaapäivänä) klo 6.50. Isäntäkin joutui nousemaan koska pakotin hoitelemaan kepo hommia (koiran pitämistä, häkin kantoa ja kuvaamista)! Kerrankin oltiin ajoissa liikkeellä ja lähettiin ajelemaan jo n. 7.45 kohti Lahtea. Ja täytyy sanoa että se kannatti sillä saatiin auto tosi hyvään paikkaan ja lähelle sisäänkäyntiä. Kehähän meillä oli alkamassa vasta klo 10 ja perillä oltiin 8.40. Meillä oli kehä 10 joka oli isosta kehästä "keskimmäinen" osuus. Eli harvoin on noin hulppean isoja kehiä kuin tänä vuonna Lahdessa. Lisäksi meidän kehä oli kokonaan mattotettu. Osa kehistä oli matotettu vain reunoilta ja keskeltä, mutta kokoa niilläkin oli. Saatiin häkkikin oikein kivaan paikkaan, niin että siitä näki hyvin kehäänkin kun viitsi nousta seisomaan.
Hoffeja oli ilmoitettu 39 kpl ja tuomarina oli Teija Salmi-Aalto. Ihan mukava tuomari varsinkin koirille, tykkää hyväluustoisista koirista eikä haittaa pienet virheet. Arvostelu on pitkähkö ja koira käydään kunnolla läpi. Siellä kun vilkaisin luetteloa, niin kävi selväksi että tämä näyttely ei ole mikään läpihuutojuttu! Junnuja oli niin uroksissa kuin nartuissa paljon. Myöskään omat koirat eivät olleet luokissaan yksin. Vähän olin toivonut että Rino olisi edes ainoa urosvetsku kun ei hirveästi varsinkaan vetsku uroksia näyttelyissä käy, vaan nyt ei toive käynyt toteen...
Siinä kehää seuraillessa tuli selväksi että aika paljon jaettiin erinomaista, myös toki muutamia erittäin hyviä, mutta SA:t olivat tiukassa. Koska tuomari oli niin perusteellinen, niin aikaakin kului ja kehä jäi aikataulusta jälkeen. Onneksi oltiin ensimmäinen rotu kehässä. Kun vihdoin oli veteraaniurosten vuoro, niin nähtiin vasta siinä vaiheessa meidän kilpakumppani joka oli Damirazin Aavesoturi jolla ikää 9,5v. Rino esiintyi yksilöarvostelussa ihan kivasti ja tuomari kovin mittaili Rinon päätä. Kumpikin vetsku uros sai erinomaisen ja kilpailuluokassa Rino tietty otti käyttöön taas sen nelivedon. Se ei siis ole yhtään viisastunut iän myötä :( . Ylläri oli oli melkoinen kun Rino viitattiin ensimmäiseksi ja sai samalla Rop-vetskun ruusukkeen (narttuvetskuja ei ollut). Sen lisäksi molemmat vetskut saivat SA:n. Eli käytiin vielä paras uros kehässä pyörähtämässä, mutta siellä saatiin lämmintä kättä :). Rinon arvostelu löytyy tuolta sivusta. Parhaaksi urokseksi valittiin valio Hayaklause Inrigo kera cacibin.
Sitten taas olikin odottelua kun arvosteltiin nartut. Muru oli toiseksi viimeinen narttu kehässä. Tosin vähän odottelua nopeutti se että avoimen luokan nartuista taisi puolet eli 3 kpl olla pois! Kun luettelosta näin Murun kilpakumppanin niin totesin että meillä ei ole mitään mahkuja kuin luokkakakkoseen. Vastassa multivalio & voittaja Puszdai Pandur Greta joka on mielestäni tosi nätti merkkari. Muru käytiin mielestäni nopeammin läpi kuin Rino. Olin varma että Muru ei tuomarin mieleen ole koska melko totiselta arvostelu näytti. Muru kyllä esiintyi edukseen varsinkin liikkeessä. Eli siis ei roikkunut ranteessa... Muru sai erinomaisen (jee) ja sitten taas odottelemaan kehän laidalle. Kehäsihteeri kävi kysymässä saako Muru ottaa sertiä ja kerroin että ei. Kehäsihteeri ihmetteli että miksi kun ei lue Suomen muotovaliota. Kerroin että se käyttötulos nääs puuttuu ;). Tottahan toki toinenkin valionarttu sai erin ja sitten kilpailuluokka. Ja Muru palkittiin ykkösenä! Wuhuu! Olin luvannut Murulle että jos voitat luokan niin saat tosi ison kinkun :D
Molemmat saivat myös SA:n, eli jatkettiin siitä suoraan paras narttu kisaan. Taas pönotettiin ja juostiin edestakaisin ja ympäri. Muru jatkoi hienoa esiintymistään eikä roikkunut vieläkään ranteessa. Muru on siis isojen kehien koira selvästi!
Sieltä tuomari alkoi tiputtaa koiria, kunnes meitä oli neljä jäljellä ja yhä roikuttiin mukana. Sitten tuomari näytti että meidän tulee siirtyä eteenpäin ja blondina kysyin että mihin kohtaan??? No tuomari opasti meidät ensimmäiseksi ja taas juostiin ympäri. Sitten vielä vaihtoivat kakkonen ja kolmonen paikkoja ja taas juostiin ympäri. Nyt tuomari oli tyytyväinen järjestykseen ja kun tuomari tuli kättelemään meitä ykköseksi niin olin taatusti aivan äimän käkenä?!?!? Siis oikeasti Muru oli paras narttu ja meille annettiin cacib ruusuke. Murukin sai isot kiitokset :).
Heivasin ruusukkeen & lapun Juhalle koska heti perään oli vielä rotunsa parhaan valinta. Tämä meni sitten uroksen piikkiin ja se sopi meille. Olihan meillä upea saldo päivästä. Tuli muuten kaikki värit edustettua. Rop veteraani oli musta, Rop merkkari ja Vsp blondi :)
Rop Hayaklause Inrigo & Vsp Oma Rakas Ottilia;
Sitten koirat pääsivät ulkoilemaan ja ruvettiin pähkäilemään että jäädäkö vai lähteä? Rinolla ei mitään mahkuja ole noin suuressa vetskujoukossa ja kun arvasin sen käyttäytymisen kehässä... Mutta isäntä halusi jäädä joten jäätiin sitten odottelemaan ryhmien alkamista vajaaksi kolmeksi tunniksi. Tuli sitten shoppailtua koirille paistettuja holkkiluita muovikassillinen. Rino kun ei leluista piittaa ja Murulle tuli luvattua se kinkku ;). Lisäksi Muru sai pari uutta frisbeetä (aina vähintään yksi kateissa tai katolla) ja pallon. Lisäksi kävin Kenneliiton osastolta ostamassa Murulle CIE ruusukkeen, niin säästi postikulut. Rinolla on sinisävyinen, niin Murulla pinkki. Tittelistä tosin ei vielä kuukausiin ole tietoakaan.
Mehän oltiin valmiiksi ison kehän vieressä joten ei tarvinnut vaihtaa paikkaakaan. Ohjelman mukaan olisi ollut ensin kaikki ryhmät ja sitten vetskut, mutta (onneksi) kuuluttivat että junnuhandlereiden ja parhaan junnun valinnan jälkeen ovat veteraanit. Vetskut otti Saija Juutilainen joten arvasin ettei hoffilla ole mahdollisuuksia. Tunsi sentään rodun ja kävi läpi. Ikävä kyllä häntään asti ;). Ja lisäksi Rino oli kahden narttukoiran välissä, mistä herra musta hurmaaja kovin piti... Esiarvostelussa ei liikkeitä katsottu ja voitte arvata miten meillä isossa kehässä mentiin. Neliveto päällä. Voi nolo sentään. Taatusti jäätiin taas mieleen... Eli siis ei edes jatkoon mitään mahdollisuuksia. No ei kun kamat kasaan ja kotia kohden...
Kivaa oli pitkästä aikaa nähdä muita hoffi-ihmisiä ja ihailla erinomaisia hoffeja. Täytyy alkaa erityisesti uroskehällä katselemaan sillä silmällä noita poikia....
Mutta hieno päivä kaiken kaikkiaan ja tuskin tällaisiä tulee ihan heti koettua. Tästä on taas hyvä käydä jossain pohjalla ;) Skumppaa ei voinut nauttia kuin lasillisen sillä tänä aamuna piti klo 6.00 lähteä jo töihin. Skumppa siis odottelee yhä aikaa parempaa, ensi viikonloppukin menee töissä hyvin tehokkaasti! Mutta torstaina toivottavasti päästään aksailemaan juoksutauolta. Tosin Muru on vielä vähän tuollainen perästä vedettävä malli juoksujen jäljiltä....
P.S. Murunkin arvostelu löytyy tuolta sivusta ja se oli minusta tosi kiva, tuo korvakohta oli suosikkini :) :) :)
Kuvat; J.Honkanen
Kommentit