Suomessa järjestetään MV-näyttely 2014. Viimeksi kun Helsingissä oli Maailman Voittaja näyttely, jätettiin Roki kotiin ja oltiin turisteina liikkeellä. Jälkeenpäin on vähän harmittanut, kun silloin tuomarina oli T. Eerola ja on sittemmin tykännyt Rokista. Mutta tulihan Rokista myöhemmin Euroopan VeteraaniVoittaja... Eikä me silloin MV:ssa oltaisi Gipstern Atomia voitettu, aina ollaan sille hävitty. Taas on muuten yksi Rokin ikäluokkaan kuuluva poistunut vihreämmille niityille...

Nyt on nuo syyssäät näyttäneet kaikki puolensa. Sunnuntaina tuli vettä, paistoi aurinko, satoi rakeita. Välillä kaikkea yhtä aikaa ja erikseen ja cocktaileina! Tiistaina taas oli tosi kaunis päivä ja ilta. Illalla Rinon kanssa mentiin taas tokotreeneihin. Koska oli pilvetöntä ja aika vilakkaa, piti kaivaa välihousujen lisäksi jo kevyttoppapuku treeniliivin alle! Jatkoryhmän treenit kun alkaa klo 19 ja silloin jo lähes pimeää. Sitten siellä paikallaan odottelee vuoroaan, niin vähän tulee vilu. Pitäisi keksiä hyvät treenikäsineet jostain. Pitäisi olla sellaiset, että saa niitä lihapullia sieltä pussista kaivettua, edes vähän lämmittävät ja vähän kosteutta pitävät... Tänään sitten taas on tuota vettä riittänyt oikein riittävästi. Ei viitsinyt kovin pitkää lenkkiäkään tehdä.

Ja ne tokotreenit. Luoksepäästävyys ok (yleensä tahtoo noita kouluttajia rrrrakastaa!). Paikalla makuu onnistui. Seuraaminen hyvää, ekassa pysähtymisessä jäi miettimään istumista (pitkät piuhat?). Liikkestä maahan meno ok (voisi tietty kai olla nopeampi?). Luoksetulossa meinasi lähteä mukaan, mutta luoksetulokin hyvä... perusasentoon tosin kiinnitettävä huomiota (väljä/vino). Eli olen tyytyväinen treeneihin. Vielä pitäisi ehtiä/viitsiä enempi treenailla. Kouluttajan mielestä kaikki meistä voisi lähteä kokeisiin joutumatta naurun alaiseksi... No me kun ei vielä edes osata kaikkia liikkeitä. Lähinnä  hyppy on ihan harjoittelematon. Pitäisiköhän huomenna askarrella vapaapäivän kunniaksi joku telineen tapainen??? Talvella pitäisi myös tuota noutoa alkaa rakentelemaan. Enkä tiedä kilpaillaanko me edes ikinä??? Pitäisi saada emännän "lääkitys" kohdalleen, niin voisi harkita.

Sitten koirista lapsiin. Sara on vihdoin oppinut käyttämään R-kirjainta. Kohta se osaa sanoa nimensä oikein, jippii siihenkin! Sitten ruvetaan odottamaan, että Nina oppisi lukemaan!!!