Tänään bongasin työmatkalla ensimmäiset leskenlehdet kukkimassa ojanpenkalla. Kyllä se kevät sieltä tulee. Ikävä vaan nuo kevättyöt pitäisi tehdä...kuten haravointi ja ikkunanpesu. Koiran ja auton sainkin jo pestyä. Pitkäperjantaina ajattelin sitten imuroida auton ja pestä hieman kuolaiset takalasit. Suvikumitkin on vihdoin alla. Jouduin ostamaan uudet kesärenkaat, kun vanhoilla oli ajettu 3-4 kesää ja aika loppu jo olivat. Kävin ensin oman konsernimme autokaupassa katsomassa renkaita. Itse löysin autoliikkeestä renkaat ja palloilin siellä renkaiden luona vartin verran... Kukaan ei vaivautunut tulemaan kysymään mitään, joten marssin ulos! Ensimmäinen ja hyvinkin saattaa olla viimeinen kerta kyseisessä liikkeessä. Sitten menin Prisman ABC-huoltsikalle. Siellä tultiin ihan jopa myymään renkaita, vaikka työntekijä oli yksin töissä. Tilasin sitten renkaat ja lupasin tuoda ne vanhat ylihuomenna töihin tullessani. Alle ne olisi saanut vasta pääsiäisen jälkeen, mutta vanteille laitto onnistui milloin vaan. No sovittuna päivänä vein renkaat ja jätin koko auton sinne pihalle, että ottavat renkaat paksista, vaihtavat uudet vanteille ja laittavat takaisin paksiin. Illalla sitten töiden jälkeen kävin maksamassa ja autoon hypätessä huomasin, että olivat ystävällisesti laittaneet ne allekin! Siis todella mahtavaa palvelua!!! Ovat aikaisemminkin pelastaneet minut ja lapset Prisman pihalta lumipyrystä, kun auto ei lähtenytkään käyntiin... Virranjakajassa kondenssivettä. Tällaista palvelua lisää.

Koirien kanssa on lenkkeilty ja siinä se harrastaminen on sitten ollutkin. Tänään käytiin taas tokotreeneissä ja täytyy todeta että ne ryyninakit toimii yhä. Ehkä vähän liikaakin välillä. Kun ei mitään tapahdu ja toinen on tuijottanut minua saamatta mitään, niin sitten pitää yrittää kaikki temput. No tänään olin kieltämättä vähän sinnepäin asenteella ja hetihän me saatiin pyyhkeitä minun seisomissekoilusta. Tein siis kaikkea ylimääräistä siinä liikkeessä. No lähdinhän treeneihinkin ilman hihnaa (onneksi autosta löytyi yksi). Että ei ollut tuo keskittyminen meikäläisellä hallussa tänään...  Mutta jotain hyvääkin; kahden minuutin paikallamakuu ilman välipalkkoja. Ja seuraamistreenit onnistui. Sitten oli taas uusi harjoitus; pujottelurata jossa koiran piti seurata ja ohjaajalla oli täysi vesimuki hihnakädessä. No pikkasen läikkyi, kun niin reippaasti lähdin, mutta piti sitten hillitä itseään. Koira tuli kai siinä jossain sivussa....

Nyt odotetaan lauantaita ja Lahden reissua. Ei kummoisia odotuksia, kun siellä on kuitenkin nää kaikki valiot liikkeellä. Mutta kiva käydä kokeilemassa kanadalaista tuomaria. Ikinä ei olla oltu! Sen jälkeen voikin alkaa odotella Tampereen aikatauluja!

P.S. Kyllä mä olen kateellinen Sannalle ja Lugalle ihanasta uudesta tulokkaasta. Jos meillekin joskus ensi vuonna löytyisi tuollainen!