Ja mitäpä on tapahtunut....
No vihdoin sain viikko sitten tehtyä koirille pienet jäljen tapaiset tuohon meidän taimikkoon. Muru oli ihan intopiukeana valmiina ajoon ja ajoi suorat ihan kohtuullisesti. Kulmissa pitkään hakemista mutta kyllä nekin jotenkin löytyi. Ekalla kepillä tökkäsi keppiä, muut pari ajoi yli. Eli Murun kanssa pitäisi työstää kulmia ja erityisesti alkaa keppitreenit. Mistähän tekisi aikaa? Rino veti tosi hyvin verrattuna siihen että ei tosiaan ole muutamiin vuosiin tehty kuin ihan muutamia jälkiä. Kulmissa vähän haki. Kepit etsi tosi hienosti ja teki töitä niiden eteen. Toi sitten ne iloisesti minulle kun löysi :). Ihana <3.
Keskiviikkona oli aksatreenit nro. 7. Nyt aiheena pituus, joka ei tuottanut kellekään vaikeuksia (kaikki maksikokoisia). Sitten tehtiin puomi, putki, pituus, hyppy rataa. Murun kanssa otettiin putken kanssa taas erityistreeniä. U-muotoinen putki ei ole ihan lemppari vissiin. Suora sen sijaan on ihgu! Puomilla sitten pysäytyksessä ihan taas itse mokailin unohtamalla kokonaan vapautuskäskyn. Käskin vaan suoraan putkeen joka oli siinä metrin päässä... Toisen treenin loppupuolella Muru sitten tippui puomilta. Ja kun ei ole kissan notkeutta, mätkähti ei ihan päälleen mutta vasemmalle olalle alas. Aavistuksen kuulemma varoi vasenta tassua joten otettiin sitten enää puomia pari kertaa ettei mitään kammoa jää. Ekan kiekan veti vähän normaalia hitaammin katsellen jalkoihin, mutta toinen kerta meni sitten jo taas niin että itsekin joutui juoksemaan :). Jostain pitäisi keksiä kotiin tuollainen aksaputki mielelllään viisimetrinen ja edullinen! Vinkkejä otetaan vastaan.... Halvin netissä näyttäisi olevan 80€.
Sitten viikolla napsittuja kuvia;
Ja tämä viikonloppu menikin sitten näyttelyiden merkeissä. Lauantaina oli Savonlinnan ryhmis josta jo etukäteen tuolla vuodatinkin kun tuomari vaihtui... Arvoin sitten että lähtiskö vai ei, mutta kun Tuula tarjosi että voitais kimpassa lähteä niin mikäs siinä sitten. Aamukuudelta olin Tuulan pihassa ja pakattiin Tuulan autoon Muru häkkiin ja Maru taakse, kevarit, tuolit ja kärrit sekä näyttelyreput. Siitä sitten kolmisen tuntia ajeltiin Savonlinnaan. Yllättävän nopeasti se matka meni hyvässä seurassa eikä kumpikaan nukahtanut :). Paikkana oli urheilukenttä aivan Olavinlinnan rantamilla. Auton parkista näkyi linna! Muutoin reissusta ei jäänyt paljon mainittavaa. Tuomari oli ainakin aamusta kuin sitruunan niellyt. Ei suuremmin hymyillyt tai puhunut vaikka tuomaripulinoissa oli kehuttu mukavaksi tuomariksi joka perustelee päätökset. yhdeksästä koirasta kolme sai erin ja vain yksi sa:n. Maru sai erinomaisen nuortenluokasta ja Muru avoimisssa erittäin hyvä 4. Tuomari tuntui kaipaavaan kaikille nartuille enemmän rungon tilavuutta ja vahvempaa alaleukaa. No tuomarin oma rotu taisi olla labbis, mutta ei hoffista labbista saa... Sitten kuvailtiin koiria Olavinlinna taustalla ja pakattiin auto ja ajettiin takaisin toiset kolme tuntia. Kiitos Tuula kyydistä ja seurasta.
Muru nyt ei ihan hirveästi nauti autoilusta ja tuo häkissä autoilu ei varsinkaan ollut kivaa. Piti läähättää koko automatka. Mutta siitä huolimatta tänä aamuna kasin jälkeen taas joutui autoon. Nyt kyllä ihan omaan ja Rino lähti matkaseuraksi. Suuntana tänään Riihimäki. Myös isäntä joutui lähtemään kun mukana oli kaksi koiraa ja Sara. Matkalla nähtiin mm. höyryveturi Ukko-Pekka joka oli matkalla Kouvolasta Heinolaan. Myös yksi panssarivaunu bongattiin ja luontohetkenä supi yritti itsemurhaa, mutta ehdin jarruttaa....
Taas näyttelypaikkana oli urheilukenttä jossa olen ollut Rinon kanssa joskus aiemmin. Tänään tuomarina oli Kyprokselta Panos Demetriou. Ei ehkä ihan hirveästi ole hoffeja nähnyt/arvostellut... sen verran oli rotumääritelmä/-tyyppi hakusessa. Uroksia oli kuusi. Rinon kanssa valioissa oli Hayaklause Jamboree, iso merkkariuros. Junnu sai erin ja sa:n samoin molemmat valiot saivat erinomaiset, Jamo ollen ykkönen ja Rino kakkonen. Molemmille myös sa. Paras uros jatkui samoilla lämpimillä ja Rino paras uros 2. Jamo voitti saaden myös viimeisen sertinsä. Onnea! Junnu oli kolmas saaden varasertin. No mistäkö kuvittelen että tuomari oli aavistuksen hakoteillä rotumääritelmän kanssa. Noh ensinnäkin kysyi Rinoa arvosteltaessa että onko tämä Suomen muotovalio. Vastasin että ei, tämä on kansainvälinen näyttelyvalio. Ja toisekseen, käykääpä lukemassa tuolta Rinon arvostelujen alta mitä Rinosta sanottiin. Rino oli hieman narttumainen, pieni uros jolla pitäisi olla korkeampi hännän kanto. No kaikki jotka ovat Rinon elävänä nähneet tietävät että se EI ole narttumainen pätkääkään. Se EI ole pieni (säkä 68cm) ja se häntä... Sitä hännänkantoa ei korkeammaksi saa.... Siitä on tullut sanomista useamman kerran kun on liian korkea häntä... Noh, tämä oli yksi mielipide...
Sittenpä oli narttujen vuoro. No meillä ei karvattomana ollut mitään odotuksia ja luokassakin oli neljä koiraa. Saatiin kuitenkin erinomainen ja oltiin luokkakolmosia. Ja käykää lukemassa Murunkin arvostelu; hyvä turkki! Jaa mikä turkki??? Nartuissa tuli enempi erinomaista, mutta narttuja olikin kymmenen ja uroksia kuusi, joista yksi pois. Kolme nartuistakin sai sa:n. Lopulta narttu Nugadogin Ociiris oli Rop ja sai myös sertin. Tuomari oli melko nopsa. Osalta katsoi itse hampaat ja osalta pyysi näyttämään. Meidän koirilta uskalsi katsoa itse, mutta jos koira peruutti niin ei sitten enempi katsonut mutta kuitenkin maininta hyvä luonne. Piti myös koko ajan aurinkolasit päässä. Blondeista ei tainnut tykätä koska yksikään blondi ei saanut sa:ta?
Sitten vessaan jonotusta, shoppailua koirille ja kotia kohden :)
Nyt alkaa näyttelytauko jonnekin elokuulle. Täytyy katsoa pääseekö Tervikselle turistiksi vai onko töissä. Koiria en viitsi sinne ilmoittaa hylsyjä hakemaan... Nyt on hyvää aikaa sitten Murun pitää juoksut ja kasvattaa karvaa. Rino varmaan kanssa kohta aloittaa karvan heiton ;). Jatketaan sitten elokuussa taas näyttelyitä. Loppuun muutamia kuvia kehästä (kuvat J.Honkanen)
Kommentit