Nyt olin vähän itsekäs äiti ja olin ilmoittanut molemmat koirat äitienpäiväksi koiranäyttelyyn. Lahdessa oli ryhmänäyttely ja tuomarinakin alkujaan piti olla tanskalainen tuomari jolla koskaan ei ole tullut käytyä sekä edes äitienpäivänä meillä on kauppa kiinni (toistaiseksi...). Aamulla likat kävi antamassa itse askarrellut korttinsa ja jäivät kotiin kun oltiin näyttelyssä.

Lauantaina käytiin jo omaa äitiäni moikkaamassa ja samalla kävin vähän leikkaamassa heidän suomenlapinkoirauroksensa kynsiä. Viimeksi jo jouduttiin laittamaan huivilla kuonoside kun yritti näykkiä. Nyt sillä lailla onnistui takakynnet ja osa etukynsistä, mutta sitten alkoi olla sen verran suorastaan vihainen että ei viitsinyt edes yrittää! Muuten on tosi kiva koira mutta kynnet on herkkä kohta näköjään. Koira on tullut vanhemmilleni kodinvaihtajana reilu vuotiaana ja noin vuosi sitten todettiin kilppari tällä koiralla.

Noh siis tänään startattiin aamupäivällä kohti Lahtea. Meiltähän Lahteen ajaa noin tunnin että kuuluu "lähinäyttelyihin". Lahden ryhmiksessä en ole tainnut aikaisemmin käydä kuin suurhallilla. Jokimaalla vain joskus Rinon kanssa pentunäyttelyssä. Aina on ollut sellaiset tuomarit että ei ole tarvinut lähteä. Nytkin tuli sitten tuomarimuutos. Tanskalaisen sijasta tuli irlantilainen Paul Lawless. No tälläkään ei ole käyty niin päätin että mennään kuitenkin...

Perillä oltiin puoli yhdentoista jälkeen ja hoffien piti alkaa klo 12. Tuomari piti ennen hoffeja pienen tauon joten vähän kehä alkoi sitten aikataulusta myöhässä. Itsellä ei ollut luetteloa, mutta hoffeja oli ilmoitettu 20 kpl ja kaikki taisi olla paikalla. Myös aika iso osa talkooväestä oli kehän laidalla, olihan yksi järjestäjä paikallinen hoffiyhdistys :). Junnu-uroksia oli kolme. Kaikki taisivat saada erinomaisen mutta kukaan ei saanut sa:sta. Avoimia uroksia taisi olla viisi. Kaksi ensimmäistä sai sa:n. Valioluokassakin oli kolme komeaa urosta. Kaksi merkkaria ja Rino. Tuomari kyseli koirien iät ja oli yllättynyt että Rino on jo seitsemän. Oman arvostelun aikana totesi Rinolle että "you must have had an easy life...". No kai meidän pihavahdilla on ollut aika helppo elämä kun saa ruokaa kaksi kertaa päivässä ja sisälle pääsee yöksi?. Tuomari ei kuitenkaan pitänyt ollenkaan korkeasta hännän kannosta, joten Rinolle erinomainen ja luokan 2. Tyytyväinen olen että tällä kertaa Rino pysyi paremmin hanskassa kuin Imatralla. Aika tiukasti kyllä sitä jouduin käskyttämään välillä! Paras uros kehässä oli kolme koiraa ja paras uros kera sertin oli avoimen voittaja Azielarki, toisena avokakkonen ja kolmosena valioiden voittaja Stelmo's He-man.

Sitten vaihdoikin lennosta toiseen mustaan ja tällä kertaa narttuun. Ja juu, Muru ei ollut vaihtanut väriään tällä kertaa. Esitin ihanan pienen Smilla tytsyn ensimmäistä kertaa junnuluokkaan siirtyneenä. Junnunarttuja oli kolme ja Smilla ensimmäisenä kehässä. Tuomari taas kävi kysymässä iät ja totesi Smillalle "Hello baby" :). Smilla oli oikein helppo esittää ja namien kanssa olisi varmaan tehnyt vaikka mitä :). Kaikki kolme junnua saivat taas erinomaiset ja Smilla ravasi voittoon ja sai lisäksi sa:n. Eli tiketti paras narttukehään. Nuorten luokan narttujakin oli kolme. Tässä luokassa tuli myös erittäin hyvää ja voittaja sai myös sa:n. Tässä vaiheessa olin taas vaihtanut koiraa omaan blondiin tällä kertaa. Tosi harvinaista, mutta avoimen luokan narttuja ei ollut kuin Muru! Tällekin tuomari totesi että hellou baby. Mietin että ei se nyt ainakaan pennun näköinen ole. No ehkä sitten beiben näköinen? Tuomari syynäsi rakenteen koirilta aika tarkkaan läpi ja kävi moneen kertaan katsomassa ilmettä ja vinguttamassa vinkua Murulle. Mietin jo että nytkö ne korvat??? Eikä juoksukaan ihan putkeen mennyt. Mutta erinomainen napsahti ja myös se SA! Jee! No nyt piti etsiä Smillalle toinen handleri kun oltiin molemmat menossa samaan kehään. Onneksi kasvattaja oli paikan päällä :). Myös valio- ja vetskunarttuja oli yksi kumpaakin ja molemmille erinomainen ja sa. Joten paras narttukehässä viisi koiraa. Tuomari juoksutti ainakin nuorten voittajan ja meidät edestakaisin. Sitten laittoi valion kärkeen, meidät toiseksi, nuorten luokan koiran kolmanneksi ja vetskun neljänneksi ja junnun joukon jatkoksi. Kierros ympäri ja siinä järjestys. Koska voittaja Hayaklause Ingrid on sertinsä kerännyt, napsahti se serti meille!!! Nyt meillä on siis kaikki sertit kasassa, emmekä saa Suomesta lisää ottaa. Hauska sattuma että kaikki sertit on myös Lahden näyttelyistä kerätty :). Rop oli muuten sitten valionarttu. Onnea kaikille erinomaisille koirille. Tällä kertaa en edes ottanut kameraa mukaan, koska tiesin että joudun kehässä pyörähtämään useamman kerran. Katsotaan sitten seuraavalla kerralla....

Kiitos myös seurasta kaikille osapuolille! Kivaa oli ja taisi vähän aurinkoakin saada naama. Aamulla käkikin kukkui meillä ensimmäisen kerran kun pakkailin koiria autoon.

Kotona pakattiin sitten lapset autoon ja lähdettiin anoppilaan vielä kahvittelemaan. Oman äitienpäiväkakkuni pääsin korkkaamaan vasta kahdeksan pintaan illalla! Kiirettä pitää. Huomenna olisi ollut vapaapäivä mutta otin lisätöitä joten ensi viikko onkin kuusipäiväinen työviikko kun olen helatorstainkin töissä. Mutta ei ole yhtään oikein pitkää päivää niin ehkä tämän jaksaa. Ostin uudet silmälasit jotka on jollain kustannettava :(. Lisäksi suunnittelen Murun kanssa jonnekin kesälomalla pientä näyttelyreissua johon siihenkin menee rahaa... Josko Murullekin saisi CIE tittelin joskus....

Ja mitäs meidän aksailuun kuuluu? Viimeksi uutena esteenä tuli muuri. Muru loikki senkin yli kuin vanha tekijä. Enemmän minä kaipaan ohjausta kuin koira! Minä, sen lisäksi että olen väärässä paikassa tai myöhässä, myös höpötän liikaa ja jopa unohdin putken nimen! Siis kelle käy näin? Onneksi koira on hyvä ja päästiin joka hyppy, muuri, hyppy, u-putki, suora putki yhdistelmä läpi muutaman kerran, kai? Ainakin kerran! Kivaa oli kuitenkin.